Vladimir Putin jatkaa Venäjän presidenttinä jo kuudetta kauttaan. Vaalien lopputulos oli alusta alkaen selvä, sillä poliittinen eliitti saati kansan enemmistö ei ollut halukas vallanvaihtoon keskellä poikkeusoloja, kun maa on käytännössä sodassa Nato-lännen kanssa.

Putinia verrataankin lännessä jo Josif Staliniin, joka hallitsi Neuvostoliittoa Leninin kuolemasta vuonna 1924 aina omaan kuolemaansa vuonna 1953. Vaikka Putin piti taukoa presidentin tehtävistä vuosina 2008-2012 ja toimi yhden kauden pääministerinä, hän lähestyy Stalinin ennätystä pitkäaikaisena johtajana.

Putin on syntetisoinut Venäjän keisarillisen ajan, Neuvostoliiton, sekä Neuvostoliiton jälkeisen historian parhaat osat ja vahvistanut kuvaa maasta, jota ei ole koskaan onnistuttu valloittamaan. Suurvaltajohtajana, hän on palauttanut ylpeyden Venäjästä ja venäläisyydestä, sekä uskaltautunut yhä avoimempaan taisteluun länttä vastaan.

Venäläinen politiikan tutkija Igor Panarin on todennut, että lännen (tai tarkemmin sanoen Ison-Britannian) hybridisota Venäjää vastaan ​​on jatkunut jo noin kuudensadan vuoden ajan. Niinpä Kremlin viittaukset ”anglosakseihin” Venäjän arkkivihollisina, eivät ole vailla totuuspohjaa.

Lännessä Putinin ajattelun taustalla katsotaan olevan ”nostalgia imperiumia kohtaan, joka on edelleen läsnä Venäjän kansallisessa tietoisuudessa”. Hänen väitetään haluavan palauttaa Pietari ja Katariina Suuren 1700-luvulla rakentaman imperiumin, joka laajentui 1800-luvulla Aasian yli ja nousi uudelleen esiin Stalinin aikana 1900-luvulla.

Myös Kiovan Rusilla on merkityksensä Putinin Venäjä-kuvassa ja tämän vuoksi omaa geopoliittista valtapeliään pelaava länsi pyrki Ukrainan konfliktia kiihdyttämällä varmistamaan, etteivät Kiova ja modernin Ukrainan alueet päätyisi takaisin Moskovan alaisuuteen.

Putinin aloittama ”sotilaallinen erikoisoperaatio” on vielä kesken, mutta Ukrainan häviö näyttää yhä todennäköisemmältä. Päätyvätkö länsi ja Venäjä kompromissiratkaisuun, vai jatkuuko konflikti vielä kauan, Nato-maiden aseavun ja Venäjän alueelle yltävien iskujen kera?

Putinin vaalivoiton jälkeen, venäläisen yhteiskunnan militarisoitumisen arvellaan vain jatkuvan. Vaikka läntisessä narratiivissa puhutaan ”hyökkäyssodasta”, venäläisten keskuudessa monet uskovat, että Putin käy tarpeellista puolustussotaa. Sotilasoperaatiosta on tullut valtion ideologian kulmakivi ja ”putinismin” on arvioitu tarjoavan monille venäläisille vakauden tunnetta epävakaina maailman aikoina.

Presidentinvaalit eivät olleet vain ennalta arvattava näytös, joka validoi toiset kuusi vuotta saman keulakuvan johdolla. Ennemminkin se vahvisti Putinin historiallista roolia Aasiaan ja Afrikkaankin suuntautuvan ”globaalin Venäjän” päämiehenä ja uuden, lännen ylivallan jälkeisen maailmanjärjestyksen arkkitehtinä.