Kiinassa seurataan tarkasti Japanin turvallisuuspoliittisia toimia. Japani perustelee asevarusteluaan ja armeijansa vahvistamista ”ulkoisilla uhilla”. Kiinassa taas ajatellaan, että Japani ajaa alueellista tilannetta lähemmäs konfliktia, Yhdysvaltojen kannustamana.

Japanin pääministeri Fumio Kishida totesi G7 -maiden kokouksen päätteeksi tekemällään Washingtonin matkalla, että hän jakaa ryhmän johtajien kanssa ”voimakkaan kriisitietoisuuden Itä-Aasian turvallisuusympäristöstä”.

”Itä-Aasia voi olla huomisen Ukraina”, Japanin johtaja totesi ja lisäsi, että Euroopan ja Tyynenmeren alueen turvallisuus ovat ”erottamattomia”.

Venäjän ja Ukrainan konfliktin kiihtymisestä lähtien, Kishida on hokenut tätä lausetta. Hän on toistanut fraasia puhuessaan Singaporessa järjestetyssä Shangri-La Dialogue -kokouksessa viime kesäkuussa ja myöhemmin Naton huippukokouksessa.

Viesti, jonka Kishida haluaa välittää, on selvä: se vaatii Venäjän-vastaiseen hybridisotaan keskittyneitä Yhdysvaltoja ja sen Nato-liittolaisia kiinnittämään enemmän huomiota Aasiaan. Kishida on angloamerikkalaisten isäntiensä kanssa samaa mieltä siitä, että Kiina on ”suurin haaste”, joka lännen ja sen aasialaisten vasallien on yhdessä kohdattava.

Tokio ja Washington ovat jo neuvotelleet siitä, miten Pekingiä tulisi käsitellä. Naton jäseniä pyritään saamaan mukaan Itä-Aasian strategiaan ja niitä taivutellaan vahvistamaan sotilaallista yhteistyötä Japanin kanssa Kiinan-vastaisessa taistelussa. Kishida on kannustanut Eurooppaa yhteistyöhön ”vapaan ja avoimen indopasifisen alueen” luomiseksi.

Vihjaamalla Itä-Aasian olevan potentiaalinen ”uusi Ukraina”, Japani ja Yhdysvallat pyrkivät estämään Taiwanin saaren yhdistymisen Manner-Kiinaan. Xi Jinpingin hallinto puolestaan katsoo, että Kiinan kansallinen yhdistyminen on vain ajan kysymys.

Yhdysvallat ja Japani tulevat jatkossakin ylittämään Kiinan ”punaisia viivoja”, provosoidakseen Manner-Kiinaa voimankäyttöön. Ne haluavat saattaa Kiinan sellaiseen pakkorakoon, jossa sitä voitaisiin syyttää – kuten Venäjää – ”hyökkäyssodan aloittamisesta”.

Miehitetty Japani siis seuraa Washingtonin askelmerkkejä, joilla se pyrkii omalta osaltaan kuumentamaan Itä-Aasian tilannetta. Tokio on lisännyt ponnistelujaan sotilaallisen kyvykkyytensä vahvistamiseksi. Uusi merkittävä askel oli kolmen keskeisen turvallisuusasiakirjan hyväksyminen viime kuussa.

Nuo asiakirjat, uusi kansallinen turvallisuusstrategia mukaan lukien, jäljittelevät Yhdysvaltojen vastaavia dokumentteja, kuvaten Kiinaa ”suurimmaksi strategiseksi haasteeksi”, minkä Japani on kohdannut.

Strategisissa asiakirjoissa määritellään myös vastaiskuvalmiudet vihollisen ohjusten laukaisupaikkojen ja muiden sotilaskohteiden tuhoamiseksi. Japani pyrkii kaiken lisäksi kasvattamaan maan puolustusbudjetin noin 43 triljoonaan jeniin (318 miljardiin dollariin).

Kiinan mukaan, Japanin toimet eivät edistä rauhaa ja vakautta alueella. Kiinan ulkoministeriöstä on kommentoitu, että Japanin pitäisi vakavasti miettiä ”militaristisen aggression historiaansa ja ottaa siitä opiksi, ongelmien lietsomisen sijaan”.

Kiinalaisten mielestä, Japanin hallinnon pitäisi myös pysähtyä pohtimaan, kuinka tiukasti se haluaa sitoa itsensä Yhdysvaltojen strategiaan. Tällä hetkellä on selvää, että riippumatta siitä, kuka Japanissa on vallassa, maan ulkopolitiikka edistää ennen kaikkea Yhdysvaltojen intressejä.

”Jos Tokio jatkaa Washingtonin pelinappulana toimimista Aasian ja Tyynenmeren alueella, lietsoakseen täällä ongelmia, Japanista voi tahtomattaan tulla Itä-Aasian Ukraina”, Kiinasta varoitellaan.