Vuonna 1976 ilmestynyt elokuva nimeltä The Network (suomeksi ”Kasvot kuvaruudussa”) kertoo kuvitteellisesta televisiokanavasta nimeltä UBS, joka lähettää mitä tahansa sensaationhakuista ohjelmaa suurten katsojalukujen toivossa.

The Networkin paras osuus on siinä, että elokuvan kapitalistihahmon suulla tuodaan julki rahavallan ääriajattelua, jota yleensä pehmennetään näennäishumanistisella kielenkäytöllä.

Tämä satiirinen teos on entistä ajankohtaisempi, sillä tämän päivän rappeutuvassa maailmassa kaapin ja kapitaalin paikan määrää yhä korporatokratia, Lontoon ja Washingtonin juurettomien kosmopoliittien yhtiövalta, jonka toksinen talousliberalismi on mädättänyt yhteiskuntia toisen maailmansodan jälkeisessä järjestyksessä.

Ekonomisti Jeffrey Sachsin mukaan tämän ”yhtiövallan” voi Yhdysvalloissa tiivistää neljään voimakkaimpaan ryhmittymään, joita ovat ”sotateollinen kompleksi, Wall Street-Washington -kompleksi, öljy-liikenne-sotilaallinen -kompleksi ja terveydenhuolto -kompleksi”.

The Networkin on käsikirjoittanut Paddy Chayefsky ja ohjannut Sidney Lumet. Pääosissa esiintyvät Faye Dunaway, William Holden, Peter Finch ja Robert Duvall. Tässä kirjoituksessa esiteltävää Arthur Jenseniä esittää Ned Beatty. Elokuva voitti aikoinaan neljä Oscar-palkintoa, parhaan miespääosan, parhaan naispääosan, parhaan miessivuosan ja parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen.

On kuvaavaa, että vuonna 2000 Yhdysvaltojen kongressin kirjasto valitsi elokuvan säilytettäväksi kansalliseen elokuvarekisteriin (National Film Registry), johon kootaan ”kulttuurisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittäviä” amerikkalaiselokuvia.

Vuonna 2005 kaksi Writers Guilds of America -järjestöä valitsi Chayefskyn käsikirjoituksen ”yhdeksi elokuvahistorian kymmenestä parhaasta käsikirjoituksesta”. Vuonna 2007 elokuva oli 64. sijalla American Film Instituten valitsemien 100 parhaan amerikkalaisen elokuvan joukossa.

Ohessa joitakin vapaasti suomentamiani repliikkejä elokuvasta. Ne kuuluvat kohtaukseen, jossa televisiokanava USB:n johtaja, kapitalisti ja arkkiglobalisti Arthur Jensen (Ned Beatty) selittää päähenkilölle, potkut saaneelle uutisankkuri Howard Bealelle (Peter Finch), millainen maailma hänen mielestään oikein on. Myös loppuun palanut Beale pääsee ääneen lopussa.

Globaalin kapitalismin maailmankuvaa esittelevän Jensenin palopuhe kuulostaa inhorealistisen todelliselta. Tuleeko tähän asiantilaan muutosta? Finanssieliitti on viime vuosina pyrkinyt paitsi näyttämään voimaansa poikkeusoloissa, myös hidastamaan talouden taantumaa, jonka pääomapiirit ovat itse ahneudellaan aiheuttaneet.

Kun pelissä ovat raha ja valta, valtioiden ja kansojen ahdingolla ei ole suurta merkitystä. Tässä näkymiä fiktiivisen Arthur Jensenin, mutta samalla myös tosielämän riistokapitalistien sielunmaisemaan. Kuulostaako tämä dollarihegemonin teknokraattinen asenne tutulta?

”Sinä olet vanha mies, joka ajattelee edelleen kansakuntien ja kansojen ehdoilla. Kansakuntia ei ole olemassa. Ei ole kansoja. Ei ole venäläisiä. Ei ole arabeja. Kolmatta maailmaa ei ole olemassa. Ei ole länttä.”

”On vain yksi järjestelmien kokonaisvaltainen järjestelmä, yksi laaja ja yhteenkietoutunut, vuorovaikutteinen, moniulotteinen, monikansallinen dollareiden valtakunta… Kansainvälinen valuuttajärjestelmä määrittää elämän kokonaisuuden tällä planeetalla. Se on asioiden luonnollinen järjestys nykyään. Se on asioiden atominen, subatominen ja galaktinen rakenne tänään!”

”Te istutte pienen 21-tuumaisen ruutunne äärellä ja ulisette Amerikasta ja demokratiasta. Amerikkaa ei ole olemassa. Ei ole demokratiaa. On vain IBM, ITT, AT&T ja DuPont, Dow, Union Carbide ja Exxon. Nämä ovat tämän päivän maailman kansakunnat.”

”Mistä luulet venäläisten puhuvan valtioneuvostoissaan, Karl Marxista? He ottavat esiin lineaariset ohjelmointikaavionsa, tilastolliset päätösteoriansa, minimax-ratkaisunsa ja laskevat liiketoimiensa ja investointiensa hintojen ja kustannusten todennäköisyydet aivan kuten mekin.”

”Emme enää elä kansakuntien ja ideologioiden maailmassa. Maailma on yhtiöiden kollegio, jota määräävät vääjäämättömästi liiketoiminnan muuttumattomat säännöt. Maailma on liiketoimintaa. Se on ollut sitä siitä lähtien, kun ihminen ryömi ulos alkulimasta.”

”Ja lapsemme elävät nähdäkseen sen… täydellisen maailman… jossa ei ole sotia tai nälänhätää, sortoa tai raakuutta. On vain yksi suuri ja ekumeeninen hallintayhtiö, jonka hyväksi kaikki ihmiset työskentelevät yhteisen voiton eteen, ja jossa kaikilla ihmisillä on osake. Kaikki tarpeet on tyydytetty, kaikki ahdistukset rauhoitettu, kaikki tylsyys huvitettu.”

Järkyttyneen uutisankkuri Howard Bealen oma puheenvuoro televisiossa ei herättänyt sympatiaa katsojissa. Se oli liian vakava, liian pessimistinen, liian totta. Hänen puheensa seurauksena katsojaluvut laskivat ja hänet aiotaan korvata uudella työntekijällä. Mutta se, mitä Beale sanoo, kuvastaa nykyhetkeä ja tulevaisuutta.

”Ei minun tarvitse kertoa teille, että asiat ovat huonosti. Kaikki tietävät, että asiat ovat huonosti. Se johtuu taantumasta. Kaikki ovat työttömiä tai pelkäävät menettävänsä työnsä. Dollarilla saa viidenneksen sen arvosta, pankit menevät konkurssiin, kauppiaat pitävät asetta tiskin alla. Huligaanit riehuvat kaduilla, eikä kukaan tunnu tietävän, mitä tehdä, eikä loppua ole näkyvissä.”

”Me tiedämme, että ilma ei kelpaa hengitettäväksi eikä ruoka syötäväksi. Istumme tuijottamassa televisiota, jossa joku uutisankkuri kertoo meille, että tänään tapahtui viisitoista henkirikosta ja kuusikymmentäkolme väkivaltarikosta, aivan kuin sen pitäisi olla niin. Tiedämme, että asiat ovat huonosti – pahemmin kuin huonosti.”

”Kauhistuneiden sielujemme syövereissä me tiedämme, että demokratia on kuoleva jättiläinen, kuolemansairas, rappeutuva poliittinen konsepti, joka kiemurtelee viimeisissä tuskissaan.”

”En tarkoita, että Yhdysvallat on maailmanvaltana mennyttä. Yhdysvallat on maailman rikkain, mahtavin, kehittynein maa, valovuosia edellä kaikkia muita maita. Enkä tarkoita, että kommunistit valtaavat maailman, koska he ovat meitäkin kuolleempia.”

”Se, mikä on tullut päätökseen, on ajatus siitä, että tämä hieno maa olisi omistautunut jokaisen yksilön vapaudelle ja kukoistukselle. Yksilö on mennyttä. Yksittäinen, yksinäinen ihminen on mennyttä. Jokainen teistä on mennyttä, koska tämä ei ole enää itsenäisten yksilöiden kansakunta.”

”On tullut aika kysyä, onko ’epäinhimillistäminen’ niin paha sana. Oli se sitten hyvä tai paha, asia vain on niin. Kaikista on tulossa humanoideja, androideja, jotka näyttävät ihmisiltä, mutta eivät ole sitä. Koko maailman ihmisistä, ei vain meistä [amerikkalaisista]. Me vain olemme pisimmälle kehittynyt maa, joten ehdimme ensin. Koko maailman ihmisistä on tulossa massatuotettuja, ohjelmoituja, numeroituja, tunteettomia olioita.”