Olympialaiset ovat jälleen alkamassa, tällä kertaa Kiinassa. Tehdäänkö kisojen aikana turvallisuuspoliittisia siirtoja tai sotilaallisia operaatioita?

Kun Pekingissä järjestettiin kesäkisat vuonna 2008, avajaisseremonian aikana levisi maailmalle uutinen, jonka mukaan venäläisjoukot olivat siirtyneet puolustamaan Etelä-Ossetiaa Georgian, entisen neuvostotasavallan, hyökkäykseltä.

Sota alkoi, kun Georgian armeija hyökkäsi Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tskhinvaliin. Hyökkäyksessä kuoli siviilien lisäksi venäläisiä rauhanturvaajia ja Moskova reagoi välittömästi. Lyhyt sota Georgian armeijan ja Venäjän, Etelä-Ossetian sekä Abhasian armeijoiden välillä kesti viisi päivää.

Viime aikoina olemme saaneet kuulla toistuvasti kommentteja siitä, että Venäjä olisi aikeissa hyökätä Ukrainaan. Tällaisia puheita on toppuuteltu jo Ukrainankin presidentin suulla, mutta Yhdysvallat vasalleineen on pitänyt sotanarratiivia esillä painostaakseen Venäjää.

Tässä tilanteessa Venäjän presidentti Vladimir Putin on saanut lohdutusta Kiinalta, voimakkaimmalta kumppaniltaan maailmannäyttämöllä. Aihetta käsittelevät tyypillisestä läntisestä perspektiivistä esimerkiksi Steven Lee Myers ja Edward Wong New York Timesissa.

Kiina on ilmaissut tukensa Putinin syytöksille Yhdysvaltoja ja Natoa kohtaan, liittynyt Venäjän yritykseen koskien Ukrainaan liittyviä päätöksiä YK:n turvallisuusneuvostossa ja sivuuttanut amerikkalaisvaroitukset siitä, että potentiaalinen konflikti aiheuttaisi ”maailmanlaajuisia turvallisuus- ja talousriskejä”, jotka voisivat kuluttaa myös Kiinaa.

Perjantaina Putin tapaa Pekingissä Kiinan johtajan Xi Jinpingin ennen talviolympialaisten avajaisia, joita presidentti Biden ja monet muut Washingtonin hännystelijät Sauli Niinistöä myöten boikotoivat. Putin ja Xi antavat tapaamisensa jälkeen yhteisen julkilausuman, joka liittyy kansainvälisiin suhteisiin.

Vaikka yksityiskohtia Venäjän ja Kiinan välisistä mahdollisista sopimuksista ei ole julkistettu, itse tapaamisen – joka on Xin ensimmäinen henkilökohtainen tapaaminen maailman johtajan kanssa lähes kahteen vuoteen – odotetaan olevan jälleen yksi julkinen osoitus ”geopoliittisesta ystävyydestä” näiden kahden suurvallan välillä.

Kiinan lupaus taloudellisesta ja poliittisesta tuesta Putinille voisi heikentää Bidenin strategiaa, jossa Venäjää pyritään syyllistämään kuvitteellisen Ukrainaan hyökkäämisen varjolla. Se voisi myös merkitä tektonista muutosta Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä kilpailussa, jolla olisi heijastuksensa Euroopasta Tyynellemerelle.

”Jos Ukrainassa syttyy sota ja kiinalaiset ja venäläiset asettuvat avoimesti yhteen, maailma näyttää yhtäkkiä hyvin erilaiselta”, sanoo Georgetownin yliopiston professori Evan S. Medeiros, joka toimi Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusneuvoston jäsenenä, kun Krimin niemimaa liitettiin takaisin Venäjään vuonna 2014.

Kiinan poliittinen johto on seurannut Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä Ukrainaa koskevaa vastakkainasettelua tarkkaavaisesti ja Kiinan valtiollisissa tiedotusvälineissä on raportoitu Nato-liittolaisten välisistä erimielisyyksistä ja arvosteltu Yhdysvaltoja.

Kiinan johto on pitänyt välienselvittelyä Washingtonin ”vaikutusvallan ja päättäväisyyden testinä”, joka voisi viedä huomion pois Bidenin hallinnon keskittymisestä Kiinaan 2000-luvun merkittävimpänä strategisena kilpailijana. Tähän sisältyy Yhdysvaltojen tuki demokratioiden leiriin kuuluvalle Taiwanille, jota Peking pitää vain Kiinan ”kurittomana provinssina”.

”Käytännössä Kiina hyötyy kahdella rintamalla”, sanoo Aleksander Gabuev, Venäjän ja Kiinan suhteiden asiantuntija. ”Ensinnäkin suuri turvallisuuskriisi Euroopassa imee paljon happea, jota Bidenin tiimi tarvitsee Kiinaa varten. Toiseksi, Venäjä siirtyy entistä lähemmäs Kiinaa – Pekingin ehdoilla.”

Washingtonissa hallinnon virkamiehet ovat nyt huolissaan siitä, että Pekingin huippukokouksessa Xi saattaa ehkä vakuuttaa Putinin Kiinan tuesta, mikäli Yhdysvallat määrää Venäjälle uusia pakotteita, kuten Bidenin hallinto on uhannut tehdä. Venäjä on tosin sanonut jo moneen kertaan, ettei se aio hyökätä Ukrainaan.

Kun Yhdysvallat määräsi Venäjälle pakotteita vuonna 2014 Krimin liittämisen jälkeen, Putin kääntyi myös tuolloin Kiinan puoleen vaihtoehtoisena investointi- ja kauppavirtojen lähteenä, mikä ainakin jossain määrin minimoi lännen pakotteiden vaikutuksia. Tuona vuonna Kiina allekirjoitti 400 miljardin dollarin kaasusopimuksen Venäjän kanssa.

Vuoden 2014 tapahtumat työnsivät Venäjää vain lähemmäs Kiinaa. Kiina on nyt Venäjän aseiden, kalan ja puutavaran suuri ostaja ja vuonna 2020 se oli Venäjän raakaöljyn ja maakaasun suurin tuoja.

Maiden väliset taloussuhteet ovat kasvaneet voimakkaasti. Viime kuussa Kiina ilmoitti, että Venäjän kanssa käytävä kauppa oli noussut lähes 147 miljardiin dollariin, kun se vielä vuonna 2015 – vuosi Krimin liittämisen ja Itä-Ukrainan separatistien tukemisen jälkeen – oli vain 68 miljardia dollaria.

Taloudellisten hyötyjen lisäksi nämä kaksi maata ovat löytäneet yhteisen sävelen yrittäessään heikentää Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa. Molempien maiden virkamiehet ja valtiolliset tiedotusvälineet ovat viime viikkoina toistaneet toistensa hyökkäyksiä Yhdysvaltoja vastaan.

Kiina yhtyi Venäjän näkemykseen ja syytti Yhdysvaltoja Kazakstanissa riehuneiden julkisten mielenosoitusten lietsomisesta. Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun johtaja Sergei Naryškin väitti viime kuussa, että Yhdysvallat suunnitteli ”aggressiivista ja pahansuopaa puuttumista” Pekingin olympialaisiin.

Kommunistisen puolueen kansallismielinen sanomalehti Global Times tarttui kommentteihin ja julisti, että jenkkien juoni oli estetty. ”Epäonnistunut hyökkäyskampanja talviolympialaisia vastaan osoittaa Yhdysvaltojen hallinnon epäpätevyyden”, otsikossa julistettiin.

Kiinan presidentti Xi Jinping on tavannut Vladimir Putinin jo 37 kertaa, useammin kuin kukaan muu valtionpäämies. Viimeisimmässä tapaamisessa, virtuaalisessa huippukokouksessa joulukuussa, Xi kutsui Putinia ”vanhaksi ystäväkseen”, ja molemmat lupasivat rakentaa ”itsenäisiä rahoitusrakenteita”, jotka eivät olisi enää riippuvaisia Yhdysvalloista ja dollarista.

Kiinan virkamiehet katsovat, että Venäjän pyrkimys vastustaa Natoa on rinnakkainen heidän omien pyrkimystensä kanssa estää Yhdysvaltoja rakentamasta Kiinan-vastaisia liittoutumia ja kumppanuuksia Aasiassa.

Vaikka Ukrainan ja Taiwanin geopoliittisissa tilanteissa on monia eroja, Putinin käyttämät historialliset perustelut saavat vastakaikua Kiinan johdolta. Myös Xi on tiukentanut varoituksiaan siitä, ettei Taiwan saa koskaan pyrkiä itsenäisyyteen kommunistisen puolueen hallitsemasta yhdistyneestä Kiinasta.

Jos Yhdysvallat kohdistaa Venäjään uusia pakotteita, Kiina voi ryhtyä harkittuihin toimiin naapurimaansa auttamiseksi. Kuten vuonna 2014, kiinalaisten pankkien ja yritysten olisi puntaroitava hyötyjä ja haittoja, mikäli ne harjoittavat liiketoimintaa sanktioiden kohteena olevien venäläisyritysten kanssa.

Kiina ei ole kuitenkaan tunnustanut Krimin liittämistä Venäjään. Vaikka maat pitävät yhteisiä sotilasharjoituksia, on amerikkalaisten mukaan epätodennäköistä, että Kiina tukisi nimenomaisesti Venäjän sotilaallista interventiota Ukrainassa.

Kiinalla ja Ukrainalla on omat kauppasuhteensa. Vaikka kiinalaiset virkamiehet ovat tehneet selväksi, että Yhdysvaltojen olisi huomioitava Venäjän ”kohtuulliset turvallisuushuolet” Euroopassa, he ovat myös korostaneet tarvetta Ukrainan konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.

”Kiinan hallituksen asenne on edelleen suhteellisen varovainen”, arvioi Pekingin Renmin-yliopiston kansainvälisen tutkimuksen professori Cheng Xiaohe, ”mutta se perustuu myötätuntoon ja tukeen Venäjää kohtaan.”

Venäjä tuskin haluaa, että Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailu loisi uuden kaksinapaisen, kylmän sodan kaltaisen maailman. Kreml haluaa olla mukana vaikuttamassa maailmanjärjestyksen suuntaan. Nykyvaiheessa Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailu kuitenkin auttaa Venäjää: myös Peking tarvitsee Moskovaa enemmän kuin se muuten tarvitsisi.