1990-luvulla, Neuvostoliiton seuraajavaltioksi julistautunut Venäjä käytännössä menetti suvereniteettinsa. Heijastuksena tästä alennustilasta, Boris Jeltsinin aikana sorvatun perustuslain 13. artiklassa sanotaan, että ”mitään ideologiaa ei saa vahvistaa valtiolliseksi, tai pakolliseksi ideologiaksi”.

Vaikka länsivaikutteisen liberalismin on valtionhallinnossa sittemmin syrjäyttänyt reaalipolitiikka, on Venäjän pitkäaikainen päämies Vladimir Putin pysytellyt kaukana kaikista ideologioista. Hän on päinvastoin pyrkinyt hillitsemään yhteiskuntajärjestystä potentiaalisesti epävakauttavia ideologisia ääripäitä.

Toisenlaisiakin näkemyksiä Venäjältä toki löytyy. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä eräät venäläiset kansanedustajat ryhtyivät laatimaan luonnoksia perustuslain muutoksesta, joka poistaisi kiellon virallisen valtiollisen ideologian olemassaolosta.

”Nykyään perustuslakimme kieltää minkä tahansa ideologian – mielestämme tämä on väärin”, sanoi Žirinovskin kansallismielisen puolueen edustaja Sergei Katasonov tuolloin. ”Muiden valtioiden kokemukset osoittavat, että on normaalia, kun isänmaallisuuteen ja kansalaisten suojeluun perustuva valtioideologia on virallisesti vakiinnutettu.”

Länsimaistyyppisen demokratian kannattajat Venäjällä pelkäsivät, että perustuslain ”ideologia-artiklan” muutos ”johtaisi Neuvostoliiton perustuslain kuudennen artiklan toistumiseen, jossa määriteltiin yhden puolueen ja ideologian hallinto”.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiirehti sanomaan, ettei presidentti Putinilla ole aikomusta muuttaa perustuslakia. Tänä päivänä, lännen hybridisodan keskellä, Ukrainan konfliktin yhä vain kuumentuessa, mieli saattaa vielä muuttua?

Putin on ilmoittanut Venäjän pyrkivän ”yhteiskunnan lujittamiseen kansalaisarvojen ja isänmaallisuuden pohjalta”. Kansakunnan tilaa koskevissa puheissaan, hän on toistuvasti kehottanut venäläisiä kokoontumaan valtion piiriin ja osallistumaan sen kehittämiseen.

Myös termiä ”yhtenäisyys” on toisteltu usein ja aiemmin maltillinen Putin on julkituonut yllättävän konservatiivisia näkemyksiä länsimaista rappiollisuutta kritisoidessaan. Ukrainan operaatiossa käytetyn mystisen Z-symbolin on nähty lännessä kuvastavan ”fasismia” ja ”isovenäläistä imperialismia”.

Venäläinen liikemies, monarkisti ja poliittinen vaikuttaja, Konstantin Malofejev katsoo, että perustuslain artikla-asia pitäisi jo ratkaista. Nyt kun Venäjän suvereniteettia ”ollaan palauttamassa Ukrainan rintamalla”, jäljelle jää hänen mielestään valtioideologian kiellon poistaminen. Tarttuuko Putin toimeen lännen hyökkäysten ja kotimaan patrioottien kritiikin ristipaineessa?

Malofejev on kirjoittanut enteilevästi trilogian nimeltä Imperiumi, jossa hän, Venäjän ”tuhatvuotisen historian valossa”, näkee vallanpitäjien tehtävänä olevan suurvallan ”ylpeyden ja arvokkuuden palauttamisen”, sekä ”historiallisen tehtävän” täyttämisen. Vakaumuksestaan varmana hän esittää, että ”ilman selkeää ideologiaa – tietoisuutta itsestämme Pyhänä Venäjänä, kolmantena Roomana, imperiumina, emme voi voittaa”.

Korkeat tavoitteet eivät kaikkia miellytä ja Tsargrad -televisokanavan perustaja onkin saanut tuta lännen vihan: Yhdysvallat on takavarikoinut – toisin sanoen, varastanut – hänen varojaan yli viiden miljoonan dollarin edestä ja Malofejev on joutunut hiljattain myös salamurhayrityksen kohteeksi.

”Emme voi taistella vapaamuurarien länsimaisen demokratian liberaalia pahuutta vastaan, pitäen itseämme osana heidän maailmaansa. Emme ole heidän maakuntansa; olemme oman, venäläisen maailmamme keskus”, Malofejev julistaa, aivan kuin muistutuksena Venäjän valtiojohdolle.