Venäjän presidentti Vladimir Putin on vieraillut Iranin islamilaisessa tasavallassa, jossa hän on tavannut Iranin johdon lisäksi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin.

Tapaaminen oli virallisesti osa niin kutsuttua Astana-rauhanprosessia, joka on Venäjän, Iranin ja Turkin yhteishanke Syyrian sodan lopettamiseksi. Lännen uutisissa siteerattiin kuitenkin lähinnä johtajien lausuntoja keskinäiseen yhteistyöhön, sotilasliitto Natoon ja Ukrainaan liittyen.

Kyseessä on Putinin ensimmäinen iso ulkomaanmatka entisten neuvostotasavaltojen ulkopuolelle helmikuussa aloitetun Ukrainan sotilasoperaation jälkeen.

Iranin korkein hengellinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei totesi Putinille, että jos Venäjä ei olisi aloittanut interventiota Ukrainassa, ”vaarallinen otus” nimeltä Nato olisi aloittanut lopulta sodan.

Khamenein mukaan ”länsi vastustaa vahvaa ja itsenäistä Venäjää”. Hän lisäsi, että Yhdysvaltojen johtama Nato ”ei tuntisi mitään rajoja, jos tie olisi sille avoin”. Toisin kuin euromaissa, Persianlahdella ymmärretään lännen hyökkäysliiton todellinen luonne, joka ei perustu ”puolustusyhteistyöhön”.

Venäjän, Iranin ja Turkin johtajien kerrotaan keskustelleen Syyrian, Israelin ja Etelä-Kaukasuksen asioiden lisäksi myös kahdenvälisistä suhteista ja Yhdysvaltojen dollarin asteittaisesta poistamisesta kahdenvälisestä kaupasta.

Putin tapasi Teheranissa myös Iranin presidentin Ebrahim Raisin, jonka valinta viime vuonna oli syvä pettymys länsimaille. Hyväntuuliset Putin ja Raisi ylistivät kahdenvälisten suhteiden parantumista ja yhteistyötä koko alueella.

”Kansainvälisen turvallisuuden osalta aiomme lisätä yhteistyötämme”, Putin sanoi. Hänen mukaansa Iranilla ja Venäjällä on ”merkittävä rooli Syyrian turvallisuuden varmistamisessa”.

Iranin presidentti puolestaan kommentoi, että ”Iranin ja Venäjän välinen yhteistyö on luonut vakautta ja turvallisuutta alueelle”.

”Maat, jotka esittivät väitteitä terrorismin torjunnasta Länsi-Aasiassa, eivät ryhtyneet mihinkään mielekkäisiin toimiin tässä suhteessa, mutta Iranin islamilainen tasavalta ja Venäjä osoittivat rehellisyytensä ja vakavan tahtonsa tekemällä yhteistyötä terrorismin torjunnassa”, Raisi sanoi.

Tämä oli Venäjän presidentin viides matka Teheraniin. Putin vieraili Iranin pääkaupungissa ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja sen jälkeen vuosina 2015, 2017 ja 2018.

Hänen vierailunsa tapahtui vain muutama päivä sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden päätti aluekiertueen Israelissa, miehitetyllä Länsirannalla ja Saudi-Arabiassa, jossa lännen symbolinen johtaja tapasi myös alueen arabijohtajia.

Putinin valtuuskunta puolestaan allekirjoitti Iranin kanssa 40 miljardin dollarin arvoisen yhteisymmärryspöytäkirjan öljy- ja kaasukenttien kehittämisestä.

Iranin öljyministeriön virallisen uutistoimiston mukaan yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin venäläisen energiajätti Gazpromin ja Iranin kansallisen öljy-yhtiön välillä. Venäjä auttaa Irania öljy- ja kaasukenttien kehittämisessä, kaasuputkien rakentamisessa sekä nesteytetyn maakaasun valmistamisessa.

Iranilla on maailman toiseksi suurimmat maakaasuvarannot Venäjän jälkeen, mutta se on jäänyt jälkeen infrastruktuurinsa laajentamisessa Yhdysvaltojen pakotteiden vuoksi, jotka ovat estäneet ulkomaiset investoinnit. Tiivistyvä yhteistyö Euraasian valtojen kanssa muuttaa tämän asiantilan.

Putinin, Raisin ja Erdoğanin tapaaminen osoittaa, että uusi moninapainen kansainvälisten suhteiden järjestelmä on muodostumassa, oltiinpa Suomessa asiasta mitä mieltä tahansa. Tämä prosessi on peruuttamaton, vaikka länsi yrittääkin vastustella ja hidastaa muutosta.