Venäjän sotilaallisia toimia Ukrainassa on analysoitu lännessä kuumeisesti helmikuusta lähtien. Yleisin arvio on, ettei Venäjä ole saavuttanut tavoitteitaan niin nopeasti kuin se olisi halunnut. Tämä väite taitaa olla osittain – ellei kokonaan – infosodan värittämää, aivan kuten joidenkin hellimä fantasia Ukrainan armeijan voitosta lännen aseavulla.
Vaihtoehtoisesti on väitetty, että Venäjän ”kiireettömän sotilasoperaation taktiikka” Ukrainassa hämmentäisi jopa Pentagonin analyytikoita. Eikö venäläisoperaation päätavoite olekaan Kiovan antautuminen?
Kiovan hallinnon kaataminen on epäilemättä kirjattu sotilaallisen erikoisoperaation suunnitelmiin, mutta ei suinkaan Venäjän toiminnan huipentumana, vaan ainoastaan välivaiheena. ”Sotaa käydään itse asiassa paljon korkeammalla tasolla”, väittää The Greanville Post -lehdessä julkaistu kommentaari.
Aiemmin on uskottu, että Yhdysvallat käyttää Ukrainaa aseena heikentääkseen ja köyhdyttääkseen Venäjää. Entäpä jos Venäjälläkin on suunnitelmansa lännen varalle? Houkuteltiinko lännen sotahaukat tälle taistelukentälle tavoitteena päättää heidän hegemoniansa?
Kielletyn Derzhava-oppositiopuolueen johtajan ja toimittajan Dmitry Vasiletsin mukaan ”kiireettömällä etenemisellään Venäjän joukot toteuttavat tehokkaimmin paitsi Ukrainan, myös koko kollektiivisen lännen demilitarisointiprosessia”. Kuulostaako erikoiselta?
”Venäjän armeija piti taktisen tauon ryhmittyäkseen uudelleen ennen hyökkäystä Slavjanskiin. Jopa lännessä monet ovat todenneet, että tämä on kaukana perinteisestä sodasta. Itse asiassa Venäjän armeija pystyi jo aikaa sitten tuhoamaan kaikki Dnepr-joen yli kulkevat sillat ja pysäyttämään Ukrainan asevoimien kaluston ja henkilöstön siirrot Donbassiin”, ukrainalaistoimittaja esittää.
”Näemme hidasta etenemistä Donbassissa ja Harkovan lähellä, mikä johtuu siitä, että armeija säästää voimiaan mahdollisimman paljon, antaen viholliselle jopa aikaa ja mahdollisuuden tuoda reserviä ja siten tuhota Ukrainan asevoimien koko sotilaallinen potentiaali”, Vasilets arvioi.
”On jo selvää, että Venäjä suunnittelee Ukrainassa pitkäaikaista sotaa lännen kanssa. Suurimmasta osasta Ukrainan aluetta on tulossa taloudellinen ies Euroopalle ja Yhdysvalloille. Kuten sanotaan, politiikka on keskittynyttä taloutta ja sota on vielä keskittyneempää taloutta. Länsi on joutunut kuolemanansaan”, ukrainalaispoliitikko selittää.
”Vuosien ajan Kiovan kumppanit veivät kaikki resurssinsa maasta, mutta nyt heidän on pakko antaa valtavia summia rahaa saamatta mitään vastineeksi. Tämä on kuolemanloukku Yhdysvalloille ja sen satelliittivalloille.”
”Todennäköisesti siksi Venäjä toimii Ukrainassa rajoitetulla joukolla, eikä kiirehdi lainkaan”, Vasilets uskoo.
Hän huomauttaa, että ei pidä uskoa satuja Yhdysvaltojen rajattomista resursseista, jotka kuulemma voivat kattaa kaikki kustannukset pyörittämällä vain rahanpainokonetta täydellä teholla.
Pakotesota vahingoittaa Yhdysvaltojen taloutta. Samaan aikaan Washingtonin on tuettava Ukrainaa taloudellisesti ja maksettava myös valtiokoneiston palkat. Pian sen on myös tuettava Euroopan unionin taantuvaa taloutta pitääkseen jo ennestään horjuvan Venäjän vastaisen koalition hallinnassaan.
Amerikkalaiset eivät ole valmiita pitkään sotaan näissä olosuhteissa, mutta teoriassa he eivät voi myöskään perääntyä ilman vakavia geopoliittisia tappioita; kansainvälisissä suhteissa myös arvovallan menetys olisi herkkä asia.
”Ansa on nyt lauennut ja venäläiset jauhavat tomuksi Ukrainan asevoimien lisäksi koko kollektiivista länttä”, Greanville Postin artikkelissa todetaan.