Nyt alkaa jo tihkua tietoa siitä, että suurin osa lokakuun 7. päivänä Hamasin iskussa kuolleista israelilaisista oli sotilaita. Loput kuolivat juutalaisarmeijan ja Hamasin ristitulessa Israelin Hannibal-direktiivin vuoksi (hätätilanteissa omiakin saa ampua), sekä sekavan tilanteen synnyttämässä paniikissa.

Loppupelissä puhe ”viattomista siviileistä” on Israelin kohdalla vaikeaa, sillä esimerkiksi musiikkifestivaaleilla olleista, moni oli armeijan käynyt israelilainen, joka hyväksyi sionistisen etnonationalismin ja palestiinalaisten sorron.

Hamasilla siis oli ja on moraalinen oikeus suorittaa vastarintaoperaatioita sotilaallisia miehittäjiä ja vastustajiaan vastaan, ja on yhä ilmeisempää, että Hamas tekee juuri näin, kaiken aikaa, samalla kun Israelin pommikoneet tuhoavat lähinnä siviilien asuinrakennuksia asukkaineen.

Jotkut ajattelevat toki, että ”Hamas on Israelin luomus” (tässä on rasistisena tausta-ajatuksena, etteivät palestiinalaiset itse kykenisi järjestäytymään?), tai ainakin sionistihallinto on tukenut puolueen ja sen sotilaallisen siiven nousua, koska se haluaa vastaansa radikaalin ryhmän, jonka kanssa ei tarvitse neuvotella ja jota se voi käyttää uhkakuvien luomiseen.

Kuitenkin miehitysvuosikymmenten jälkeen, väkivallaton palestiinalaisvastarinta ei ole johtanut mihinkään. Israelin ääriaineshallitukset yksi toisensa jälkeen ovat sabotoineet kaikkia neuvotteluja ja ratkaisuyrityksiä, pystyttäen samaan aikaan vain lisää laittomia siirtokuntia palestiinalaisalueille, pyrkimyksenään levittää etnokratiansa kattamaan sekä Gazan että Länsirannan (myöhemmin myös muita alueen maita ”suur-Israelin” – sittemmin ”uuden Lähi-idän” – perustusten laskemiseksi).

Niinpä ainoa ratkaisu on vastustaa miehittäjää sotilaallisesti. Taisteluvalmis Hamas menestyy, sillä edes kaikki sionistiregiimille syydetty amerikkalainen raha ja sotilaallinen tuki ei riitä tuhoamaan aitoa kansallista vastarintaa, joka on koettujen vääryyksien motivoimaa.

Monet juutalaissiirtokuntalaiset ja muut kaksoiskansalaiset pakenevat nyt Israelista, jossa turvattomuus lisääntyy ja Hamasin Qassam- raketteja sataa eri asuinalueille. Ben Gurionin lentoasemalla onkin nähty lokakuun 7. päivän jälkeen alati kasvava matkustajavirta pois Israelista.

Tällä välin, sivistynyt Länsi™ on paljastunut palestiinalaisten kansanmurhaa tukevaksi, psykopaattien johtamaksi kaistapäiden koalitioksi, jonka epäpätevän poliittisen luokan sanat ja teot ovat kuin sysimustasta tragikomediasta. Vai miltä kuulostavat nämä Yhdysvaltojen viimeaikaiset toimet ja lausunnot?

Valkoinen talo on ilmoittanut uusista miljardiavustuksista Gazaa tuhoavalle sionistihallinnolle. Washington ei myöskään luota palestiinalaisten ilmoittamiin uhrilukuihin, vaan antaa Israelille vapaat kädet tappaa lisää. Mitään ”punaisia viivoja” ei ole, siitä pitää juutalainen ulkoministeri Anthony Blinken huolen; tällaista on ”Israel ensin” -politiikka läntisessä pellemaailmassa.

Entäpä muuta? Palestiinaa puolustavia, tulitaukoa ja rauhaa vaativia mielenosoittajia verrataan jopa uusnatseihin (Euroopassa, monet ”kansallismieliset”, kuten pateettiset persut Suomessa, taas tukevat Israelia). Bidenin hallinto on ilmoittanut kehittävänsä myös ”kansallisen strategian islamofobiaa vastaan”, sillä eihän Amerikka – joka on tappanut valtavat määrät muslimeja Afganistanista Irakiin – voi hyväksyä mihinkään ihmisryhmään kohdistuvaa syrjintää!

Al-Aqsan tulva avasi patoluukut, mutta pysähtyykö sodankäynti ennen pitkää jälleen uuteen välitilaan, vai taistellaanko nyt katkeraan loppuun saakka? Muotoutumassa oleva, ainakin näennäisen ”monenkeskinen maailmanjärjestys”, vaatisi myös lännen hegemonia-ajalta peräisin olevan Israelin kolonialistisen projektin purkamista.