Pietarissa on meneillään Venäjän ja Afrikan maiden kaksipäiväinen huippukokous. Vaikka länsimaat ovat painostaneet afrikkalaisia olemaan osallistumatta tilaisuuteen, entisistä lännen siirtomaista on löytynyt halua ja uskallusta solmia strategisia kumppanuuksia Venäjän kanssa.

Sopivasti samaan aikaan, Nigerissä länsimielinen presidentti syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa ja Mali hylkäsi ranskan maan virallisena kielenä, palauttaen paikalliskielet kansalliseen asemaansa. Myös Afrikan manner on muutosten keskellä, maailmanjärjestyksen siirtyessä lännen jälkeiseen aikaan.

Siinä missä länsi on kupannut Afrikan mannerta kuiviin ja manipuloiden tai väkivalloin estänyt luonnollisten valtakuvioiden syntymisen alueella, Venäjä ei luennoi opettajamaiseen sävyyn afrikkalaisille ihmisoikeuksista, saati vaadi näitä omaksumaan heille vieraita poliittisia ja yhteiskunnallisia käsityksiä.

Kun Venäjä aiemmin tässä kuussa vetäytyi sopimuksesta, joka mahdollisti ukrainalaisen viljan viennin maailmalle Mustanmeren kautta, länsimedia esitti liioitellusti, että Putin ”aseistaa” jopa ruokahuollon ja repii sopimuksen, joka on ollut elintärkeä Afrikan maiden ruoansaannin kannalta.

Putin puolestaan on paljastanut, kuinka lähes vuoden ajan Ukrainasta vietiin ”sopimuksen” mukaisesti yhteensä 32,8 miljoonaa tonnia rahtia, josta yli 70 prosenttia päätyi korkean tulotason maihin, mukaan lukien Euroopan unioniin, kun taas Etiopian, Sudanin ja Somalian kaltaisten maiden, sekä Jemenin ja Afganistanin osuus kokonaisvolyymista oli alle 3 prosenttia, eli alle miljoona tonnia.

Huippukokouksessa Pietarissa, Putin lupasi Venäjän lähettävän lähikuukausina 25 000–50 000 tonnia viljaa Burkina Fasoon, Zimbabween, Maliin, Somaliaan, Keski-Afrikan tasavaltaan ja Eritreaan – ilmaiseksi.

Venäjä rohkaisee Afrikan maita aktiivisesti vapautumaan länttä hallitsevan eliitin uuskolonialismista. Venäjä huomioi Afrikan todelliset tarpeet ja luo strategisia kumppanuuksia, joissa ”afrikkalaisiin ongelmiin luodaan afrikkalaisia ratkaisuja”. Tällainen asenne on omiaan lisäämään Moskovan painoarvoa muuttuvassa maailmassa.

Pietarissa on varmasti keskusteltu myös afrikkalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista. Ehkä tähän liittyen, sosiaalisessa mediassa on levinnyt valokuva, jossa palkkasotilasyhtiö Wagnerin pomo Jevgeni Prigožin kättelee huippukokoukseen tullutta Keski-Afrikan tasavallan edustajaa pietarilaisessa hotellissa.

Läntiset asiantuntijat, jotka kuukausi sitten riemuitsivat Venäjän ajautuvan sisäpoliittiseen kaaokseen Prigožinin kapinoinnin seurauksena, joutuvat nyt ihmettelemään viimeisimpiä käänteitä. Koko kapina taisikin olla maskirovkaa, hybridisodankäynnin harhautusta, jonka varjolla Venäjä edesajoi omia pitkän tähtäimen suunnitelmiaan.

Venäläisille (ja Wagnerille?) luultavasti riittääkin töitä Afrikassa. Ehkä he voivat auttaa stabilisoimaan tilannetta eri maissa, joita länsi on vuosikymmenten ajan epävakauttanut omien intressiensä mukaisesti. Venäjän intresseissä puolestaan on nostaa Afrikan profiilia uudessa moninapaisessa järjestyksessä.