Meksikon hallitus jatkaa keskeisten teollisuudenalojen kansallistamista Yhdysvaltojen ja lännen pääomapiirien voimakkaista vastalauseista huolimatta.

Meksikon hallitus on sopinut ostavansa kolmetoista voimalaitosta espanjalaiselta energiayhtiöltä Iberdrolalta kuudella miljardilla dollarilla. Tämä antaa valtion omistamalle sähköyhtiölle Commission Federal de Electricidadille määräysvallan maan sähkömarkkinoilla.

Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador (joka tunnetaan myös nimiensä ensimmäisistä kirjaimista muodostetulla kutsumanimellä ”AMLO”), on puhunut joidenkin maan tärkeimpien teollisuudenalojen, kuten mineraali- ja öljyntuotannon, kansallistamisen tärkeydestä ja ryhtynyt tuumasta toimeen.

Yhdysvallat ja Kanada ovat ilmaisseet vastustavansa Meksikon toimia ja uhanneet maata kauppasodalla, mikäli López Obradorin hallinto ”jatkaa kansainvälisten yritysten pääsyn rajoittamista Meksikon sähkö- ja öljymarkkinoille”.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten alojen kansallistaminen ei sovi lännen oligarkkien suunnitelmiin, joissa päinvastoin pyritään saamaan kaikki omaisuus yksityisten tahojen hallintaan ja eri maat ylikansallisten yhtiöiden kuristusotteeseen.

Meksikon politiikka voi luoda vaarallisen ennakkotapauksen ja inspiroida muitakin maita, joten odotettavissa lienee López Obradorin hallinnon vastaisia toimia erityisesti Yhdysvaltojen taholta. Meksikon presidentistä onkin jo maalattu amerikkalaismediassa kuvaa ”liberaalin demokratian vastaisena autokraattina”.

”Meksiko on itsenäinen ja vapaa maa, ei Yhdysvaltojen siirtomaa tai protektoraatti”, López Obrador väittää vastaan, moittien voimakkaasti Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa maan taloudessa. Meksiko on valmis tekemään yhteistyötä amerikkalaisten kanssa, mutta ei alistumaan Washingtonin komentoon omien intressiensä vastaisesti.

Tämäntyyppinen retoriikka on ollut merkittävä osa López Obradorin strategiaa koko hänen presidenttikautensa ajan. Vuonna 2018 tapahtuneen valintansa jälkeen, Meksikon presidentti on kritisoinut amerikkalaisten toimintaa. AMLO pitää pohjoista naapuriaan ”uhkana Meksikon taloudelliselle suvereniteetille”.

Jännitteet Yhdysvaltojen ja Meksikon välillä ovat nousseet näiden lausuntojen ja toimien vuoksi. Bidenin hallinto aikoo antaa Meksikon hallitukselle lähiviikkoina uhkavaatimuksen, vaatien avaamaan energiamarkkinat amerikkalaisille yrityksille, tai kohtaamaan kauppatullit ja muut pakotepoliittiset toimet.

Yhdysvallat on myös joutunut kauppakiistaan Meksikon kanssa muuntogeenisen maissin tuonnista sen jälkeen, kun López Obrador vaati kaikkien muuntogeenisten maataloustuotteiden kieltämistä terveysriskeihin vedoten. Joidenkin tutkimusten mukaan, geenimuunneltu maissi aiheuttaa syöpää ja elinvaurioita.

Yhdysvallat, joka vie Meksikoon vuosittain 17 miljoonaa tonnia enimmäkseen muuntogeenistä maissia, syyttää Meksikoa USMCA-sopimuksen rikkomisesta ja uhkaa vastatoimilla, jos Meksiko lopettaa geenimanipuloidun maissin ostamisen.

AMLO on ollut anteeksipyytelemätön johtaja, joka toteuttaa virkaanastujaispuheessaan esittämäänsä visiota ”omavaraisesta Meksikosta”. Hän on toistuvasti kutsunut Amerikan taloudellista ja poliittista hegemoniaa ”moderniksi imperialismiksi”, jota täytyy vastustaa. Onnistuuko suvereniteettiaan puolustava Meksiko tavoitteissaan, vai kaatavatko lännen kapitalistit kansallismielisen hallituksen?