Carl Schmitt ja merisairas länsi

Saksalaisen oikeusfilosofin ja poliittisen teoreetikon Carl Schmittin mukaan maailmanhistoria koostuu toisiaan vastaan kamppailevista maa- ja merivalloista. Liberaalia järjestystä nykyajassa kritisoiva Srdja Trifkovic löytää Schmittin teoksista vastauksia aikamme ongelmiin ja erityisesti Yhdysvaltojen johtaman lännen patologioihin. Schmitt ei toki ollut ensimmäinen, joka oli havainnut tämän ilmiön, Trifkovic huomauttaa. Vastaavaa on dokumentoitu kautta historian, aina ”Ateenan ja Spartan … Jatka artikkeliin Carl Schmitt ja merisairas länsi

Amerikkalaislehden natsikortti: Carl Schmitt suosittu Kiinassa

Koska lännen infosota käy kuumana, Kiinaa pyritään demonisoimaan jopa ”uutena natsi-Saksana”. Nyt Atlantin takana on havaittu, että Kiinassa on viime vuosina kasvanut kiinnostus saksalaista lainoppinutta ja poliittista teoreetikkoa, Carl Schmittia, kohtaan. Schmitt on amerikkalaisen The Atlantic-lehden näkökulmasta ensisijaisesti natsi, vaikka hän kuuluikin kansallissosialistiseen puolueeseen vain kolmen vuoden ajan 30-luvun alkupuolella. Taustastaan huolimatta Schmitt oli yksi … Jatka artikkeliin Amerikkalaislehden natsikortti: Carl Schmitt suosittu Kiinassa

Carl Schmitt, brexit ja oikeistopopulismi

Toimittaja Samuel Earle on huolissaan siitä, että eurooppalaisen oikeistopopulismin myötä ”fasismi” olisi hiipimässä takaisin tämän päivän polarisoituneeseen politiikkaan. Ylikansallinen korporaatiofasismi ei häntä huoleta, saati Israelin väkivaltainen etnonationalismi. Juutalaistaustaista Earlea vaivaa ainoastaan Euroopan kansallismielinen populismi. Esimerkiksi hän nostaa Italian sisäministeri Matteo Salvinin, joka viime heinäkuussa, Benito Mussolinin syntymäpäivänä, twiittasi huumorilla Mussolininkin siteeraaman Julius Caesarin sanonnan, tanti … Jatka artikkeliin Carl Schmitt, brexit ja oikeistopopulismi

Schmittin suuret tilat nykymaailmassa

Saksalainen poliittinen teoreetikko Carl Schmitt (1888-1985) oli geopoliittisissa näkemyksissään hyvin kaukonäköinen. Jo 1920-luvulla Schmitt pani merkille, että valtion rooli oli muutoksessa. Schmitt aavisteli uudenlaisen suurvaltapolitiikan syntyä. Ville Suurosen artikkeli Politiikka valtion jälkeen: Carl Schmitt, Eurooppa ja uusi pluralismi inspiroi minut palaamaan Schmittin ajatusten pariin. Schmittin diagnoosi valtion roolin muutoksesta kansainvälisen politiikan kentällä on tänä päivänä … Jatka artikkeliin Schmittin suuret tilat nykymaailmassa

Jälkiliberaali länsi ja uusi epänormaali

Termit kuten ”kansainvälinen sääntöpohjainen järjestys” tai ”liberaali maailmanjärjestys” viittaavat toisen maailmansodan jälkeen muodostettuun konsensukseen, jossa maailman johtajat – keskuspankkien ja korporaatioiden omistajat poliittisine lakeijoineen – loivat koko joukon kansainvälisiä instituutioita ja sopimuksia edistääkseen ”globaalia yhteistyötä”. Tämän järjestelmän ykköspuolustajaksi nousi Yhdysvallat ja länsimaisen sosiopoliittisen jargonin keskiöön nostettiin ihmisoikeudet, ”vapaa” markkinatalous ja monet muut konseptit, joita on … Jatka artikkeliin Jälkiliberaali länsi ja uusi epänormaali

Eliitin valta ja populismin harha

Ajattelin esitellä viimeisimmän lukemani kirjan, Neema Parvinin The Populist Delusion (Imperium Press, 2022) , joka käsittelee eliittiteoriaa, sen keskeisiä ajattelijoita ja kritisoi populismia, esimerkkinään mm. Donald Trump. Parvini on Shakespearen tuntija, joka on toiminut englantilaisen kirjallisuuden lehtorina Surreyn yliopistossa. Hänellä on myös oma opetusalan yrityksensä, joka tuottaa ja myy kursseja. Parvini on kiinnostunut kirjallisuuden lisäksi … Jatka artikkeliin Eliitin valta ja populismin harha

Kolme vuotta kirjoituksia Euraasiasta

Julkaisin tämän blogin ensimmäisen kirjoituksen tiistaina, 3. huhtikuuta vuonna 2018. Blogini täyttää tänään siis kolme vuotta. Tuona aikana olen naputellut yli kuusisataa kirjoitusta, jotka käsittelevät ”politiikkaa ja maailman tilaa”; pääpaino on ollut geopolitiikassa, kansainvälisissä suhteissa ja länsikritiikissä. Tekstejäni on julkaistu myös vaihtoehtomedian verkkolehdissä, kuten Vastavalkeassa ja Uudessa Verkkomediassa. Ulkomailta kirjoituksiani löytyy esimerkiksi Aleksandr Duginin neljättä … Jatka artikkeliin Kolme vuotta kirjoituksia Euraasiasta

Alain de Benoist ja viruksen filosofia

Ranskalainen filosofi ja kirjailija Alain de Benoist katsoo jo koronaviruksen jälkeiseen aikaan. ”Historia on avoin ja siten arvaamaton”, Benoist sanoo. Joskus on helpompi tarkastella pitkän, kuin lyhyen tähtäimen näkymiä. ”Lyhyellä tähtäimellä voidaan pelätä pahinta: puutteellista terveydenhoitoa, satoja tuhansia, jopa miljoonia kuolleita, toimitusketjujen katkeamisia, mellakoita, kaaosta ja kaikkea sellaista. Todellisuudessa kuljemme aallon mukana, eikä vielä tiedetä … Jatka artikkeliin Alain de Benoist ja viruksen filosofia

Jiang Shigong ja kiinalainen maailmanjärjestys

Kiinalainen politiikan tutkija Jiang Shigong (s. 1967) ei tietääkseni ole suomalaisille tuttu ajattelija. Jiang vaikuttaa kiinnostavalta ja kiistanalaiselta henkilöltä, joten esittelen häntä hieman lukijoilleni. Lännessä Jiang tunnetaan yhtenä Carl Schmittin teosten kääntäjänä ja popularisoijana Kiinassa. Viime vuosina hän on myös selventänyt Kiinan virallista ideologiaa sekä ”Xi Jinpingin aikakauden” ajattelua kirjoituksillaan. Jiang on ”konservatiivinen sosialisti”, joka … Jatka artikkeliin Jiang Shigong ja kiinalainen maailmanjärjestys

Alexander Markovics ja Euroopan asema moninapaisessa maailmassa

”Moninapaisen maailman nousu merkitsee geopoliittista vallankumousta. Se ei osoita ainoastaan paradigmasiirtymää Yhdysvaltojen ohimenevästä unipolaarisesta hetkestä, vaan päättää myös koko länsimaisen hegemonian ajanjakson”, sanoo itävaltalainen Alexander Markovics puheessaan kansainvälisen Chișinău-foorumin konferenssissa Moldovassa. Nykyinen moninapaistumisen prosessi suosii ”erilaisia sivilisaatioita ja vastustaa globalisaation liberalistista projektia”, Markovics aloittaa. Siinä missä finanssieliitin edustama globalisaatio yrittää yhdenmukaistaa maailman yhden ajatussuunnan ja … Jatka artikkeliin Alexander Markovics ja Euroopan asema moninapaisessa maailmassa