Euraasian talousfoorumi on kokoontunut Moskovassa. Foorumi on Euraasian talousunionin (EAEU:n) vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään vuorotellen unionin jäsenmaissa. Viime vuonna kokoustettiin Kirgisian Biškekissä, tänä vuonna puheenjohtajana toimi Venäjä. Foorumin tavoitteena on ”parantaa yhteistyötä Euraasian mantereella”.

Foorumin tämänvuotisena teemana oli tärkeä aihe, Euraasian yhdentyminen moninapaisessa maailmassa. Kaksipäiväiseen tilaisuuteen saapui edustajia yli viidestäkymmenestä maasta, joten miksikään ”muusta maailmasta eristetyn Venäjän” sulkeutuneeksi istunnoksi ei tapahtumaa voi kutsua.

Talousfoorumissa järjestettiin yhteensä noin kolmekymmentäviisi istuntoa, joissa käsiteltiin Euraasian suuraluetta ja sen asioita: ihmispääomaa, yhteistyötä, teknologiaa, sisämarkkinoita, unionin roolia muuttuvassa maailmassa, sekä strategisen kehityksen suuntaviivoja.

Myös Kiinan presidentti Xi Jinping lähetti virtuaalisen tervehdyksensä osallistujille ja toivotti Euraasian talousunionin tervetulleeksi Vyö ja tie -infrastruktuurihankkeeseen. Lännen pettymykseksi, Xi totesi jo aiemmin Kiinan ja Venäjän ”vahvistavan yhteistyötään monilla eri osa-alueilla ja jatkavan toistensa tukemista maille tärkeissä kysymyksissä”.

Vaikka ”Euraasian yhteisö” foorumeineen on leimattu Suomessa esimerkiksi Venäjän ”etupiiriajattelusta”, unioni vaikuttaa palvelevan resurssirikkaita jäsenmaitaan ehkä paremmin kuin Euroopan unioni omiaan? Putin muistutti, että Venäjä on aina pitänyt kiinni sitoumuksistaan kumppaneihinsa.

Tilaisuudessa keskusteltiin teknokraattisen kuuloisista, mutta kriisiajallemme tyypillisistä asioista, kuten ”teknologisesta suvereniteetista energia- ja elintarviketurvan takaajana”, ”ympäristösääntelystä”, ”elintarvikemarkkinoiden järjestämisestä”, ”kaupan esteiden poistamisesta”, ”yrittäjyyden kehittämisestä uudessa ympäristössä”, sekä jopa siitä, ”mitä korona-ajasta opittiin” (ällistyttävää kyllä, koronatestaus oli yhä käytössä foorumiin osallistujille).

Istunnoissa paneuduttiin digitalisaatioon, tieto- ja viestintäteknologiaan, digitaalisiin valuuttoihin ja sähköiseen kaupankäyntiin. Keskustelua käytiin myös ”EAEU 2030+ -strategiasta”, mikä kuulosti äkkiseltään samansuuntaiselta kuin YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma, Agenda 2030. Myös ”vihreä Euraasia” mainittiin, ilmastotavoitteineen kaikkineen, joten Venäjän suunta ei ehkä sittenkään ole niin erilainen kuin länsimailla?

Unionille keskeisiä kehitystavoitteita aprikoitiin vuoteen 2045 saakka: mitä erityistoimia olisi toteutettava, jotta ”integraation kehitystavoitteet” saavutettaisiin, ja millaisiksi EAEU:n ”strategisen kehityksen uudet suuntaviivat” muodostuisivat. Loppujen lopuksi, jokainen valtio pyrkii pysymään mukana kehityksessä, jota kutsutaan ”neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi”.

Yhtenäisyyden ja moninapaisuuden teemoihin sopien, istuntojen osallistujat pohtivat myös EAEU:n, Shanghain yhteistyöjärjestö SCO:n ja BRICS-maiden välistä yhteistyötä, sekä siirtymistä uusiin selvitysmuotoihin keskinäisessä kaupassa. Euraasian yhteispelistä Indonesian ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa käytiin myös vuoropuhelua.

Venäjän presidentti Vladimir Putin sai tilaisuudessa oman puheenvuoronsa keskiviikkona. Hänen mielestään foorumin teema on ”erittäin ajankohtainen”. Globaalilla näyttämöllä tapahtuu Putinin mukaan ”todella syvällisiä ja perustavanlaatuisia muutoksia”, yhä useampien valtioiden pyrkiessä ”noudattamaan omaa kehitysmalliaan”, lännen sanelupolitiikasta välittämättä.

Putin viittasi jälleen ”uuden, oikeudenmukaisemman kansainvälisten taloussuhteiden arkkitehtuurin rakentamiseen” ja laajempaan ”keskinäiseen hyötyyn, kunnioitukseen ja toisten intressit huomioon ottavien kumppanuuksien verkostoon”. Tällaisen uuden järjestyksen tärkeydestä monet kansainväliset toimijat ovat Venäjän päämiehen mukaan jo samaa mieltä.

Putin ei voinut olla mainitsematta, miten Venäjän ”länsimaiset vastustajat” yrittävät ”suostuttelemalla tai kiristämällä pakottaa monia kumppaneita vähentämään yhteistyötä Venäjän kanssa”. ”Tässä prosessissa he eivät välitä tippaakaan tappioista, joita nämä valtiot ja niiden kansat joutuvat kärsimään”, Putin näpäytti.

Kaikesta huolimatta, Putin kuitenkin katsoi, että Euraasian unioni on ”vakiinnuttamassa asemaansa yhtenä itsenäisenä ja omavaraisena keskuksena kehittyvässä moninapaisessa maailmassa”. Hän halusi myös korostaa, että yhteistyö vasta vuonna 2015 perustetussa liittoumassa ”sujuu jo todella hyvin”.

Valko-Venäjän presidentin Aleksandr Lukašenkon mielestä, ”yhä useammat tiedostavat, että yksinapainen maailmanjärjestys olisi korvattava uusilla päätöksentekokeskuksilla, joissa otetaan huomioon kaikkien kansainvälisten suhteiden osapuolten edut”.

Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Tokajev näki unionin ensisijaisena tehtävänä ”muodostaa yhtenäinen, aidosti esteetön markkina-alue”. Hän oli vakuuttunut siitä, että unionista tulee lopulta, uusien liikenneväylien myötä, ”linkki Euroopan ja Aasian, globaalin etelän ja pohjoisen välille”.

Talousfoorumin antia tarkastellessa, näyttää siltä, että kansainvälisyys ja globalisoituminen etenevät myös euraasialaisessa kontekstissa. Tulevaisuuden ”moninapainen maailma” ei ole länsijohtoinen, vaan useiden suuralueiden muodostama geopoliittinen ja geoekonominen verkosto, joka kilpailee ja kärhämöi keskenään, tehden välillä myös yhteistyötä.