Myös Kiinassa on seurattu, ehkä jopa hieman ihmetellen, Suomen matkaa Nato-jäsenyyteen. Kansainväliset kiinalaisjulkaisut, kuten Global Times, ovat pyytäneet kommentteja kansantasavallan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoilta.

Itä-Kiinan normaaliyliopiston Venäjän tutkimuskeskuksen apulaistutkija Cui Heng toteaa, hivenen sarkastiseen sävyyn, että ”suurvaltojen väliin jääville maille, puolen valitsematta jättäminen olisi itse asiassa erittäin järkevä valinta”.

Niinistön Suomi ei kuitenkaan näin fiksua valintaa kyennyt tekemään, vaan Ukrainan konfliktiin vedoten, jo pitkään vireillä ollut Nato-hanke ajettiin kiireellä maaliin. Toki kokoomuslaisesta perspektiivistä katsottuna, Suomen olisi pitänyt hakeutua läntisen sotilasliiton jäseneksi jo Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Kiinalaisten asiantuntijoiden mukaan, siirtyminen pois puolueettomuuspolitiikasta ”sysää Suomen nyt eturintamaan Venäjää vastaan, mikä tekee Euroopan turvallisuustilanteesta entistäkin epävakaamman”.

Kiinan ulkoasiainyliopiston kansainvälisten suhteiden instituutin professori Li Haidong katsoo myös, että ”Suomi on menettänyt sillanrakentajan roolin Venäjän ja Euroopan välillä”. Puolen valinta lännen eduksi osoittaa hänen mielestään, ettei suomalaispäättäjillä ole ”strategista visiota”.

”Venäjä on velvollinen vastaamaan näihin uusiin kansallisen turvallisuutensa huolenaiheisiin”, tutkija Cui muistuttaa. Millaisiin vastatoimiin Kremlissä sitten ryhdytään oman ”taktisen ja strategisen turvallisuuden varmistamiseksi”?

Noin vuosi sitten, Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja entinen Venäjän presidentti Dmitri Medvedev varoitti selkeästi, että jos Suomi tai Ruotsi liittyy Natoon, Venäjä sijoittaisi ydinaseita lähelle Baltian maita ja Skandinaviaa, ”eikä tuolloin olisi enää mahdollista puhua ydinasevapaasta Itämeren alueesta”.

Sotilaallinen vastakkainasettelu Venäjän kanssa tulee Naton laajentumisen myötä yltymään, mikä heikentää kiinalaisasiantuntijoiden mukaan ”kaikkien Euroopan maiden turvallisuutta”.

Myös asevarustelu kiihtyy: koska Suomella on Venäjän kanssa yhteistä rajaa 1300 kilometriä, Nato-maana Suomen puolustusvoimien on tehtävä lisää kalliita investointeja. Suomen tehtäviin kuuluu Natossa myös koko Baltian puolustaminen, sillä esimerkiksi Viron kaltaisella traumavaltiolla ei ole itsellään sellaiseen resursseja.

Tuomalla ohjukset yhä lähemmäs Venäjää, Nato-länsi pakottaa Venäjän turvautumaan ydinasepelotteeseen. Venäjä onkin jo sopinut taktisten ydinaseiden sijoittamisesta valtioliittolaisensa Valko-Venäjän maaperälle.

Kiinalainen Cui katsoo, että Venäjä voi vastata Nato-lännen siirtoihin ”yhtäältä tehostamalla hyökkäystään Ukrainan taistelukentillä ja toisaalta jatkamalla ydinaseidensa vahvistamista.”

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan vakuutti, että jäsenyytensä myötä Suomi saa sotilasliitolta ”rautaiset turvatakuut”. Miten lienee asian laita tosipaikan tullen? Entä joutuvatko suomalaissotilaat mukaan myös Yhdysvaltojen operaatioihin Etelä-Kiinan merellä, kun tilanne siellä kuumenee?