Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen järkytti kumppaneitaan puheellaan, jossa hän tuli sanoneeksi, että Ukraina on menettänyt yli sata tuhatta armeijan sotilasta ja yli kaksikymmentä tuhatta siviiliä. 

Vaikka lausunto kuitattiin ”noloksi mokaksi”, se ei paljoa poikkea Yhdysvaltojen asevoimien komentajan, kenraali Mark Milleyn kommenteista. Puhuessaan New Yorkin talousklubin isännöimässä konferenssissa, Milley sanoi, että yli sata tuhatta venäläissotilasta on kuollut tai haavoittunut taisteluissa, mutta lisäsi, että sotilastappioiden määrä on todennäköisesti sama myös Ukrainan puolella.

”Ukrainan raskaat tappiot ovat merkki siitä, että Washingtonin tosiasiallinen sota Venäjän kanssa on vaikeuksissa”, kommentoi asiaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Stephen Bryen. Hänen arvionsa on musertava: Ukrainalta on loppumassa sotilaat.

Kiova on häviämässä taistelukentällä ja koska venäläiset tuhoavat järjestelmällisesti alueen infrastruktuuria, miljoonat ukrainalaiset ovat paenneet ulkomaille. ”On epätodennäköistä, että maa voisi toipua, vaikka sota päättyisi huomenna”, Bryen esittää.

Venäjän asevoimien ongelmat eivät ole yhtä vakavia. Moskova on täydentänyt rintamajoukkojensa määrää asevelvollisuusohjelmalla, joka käsittää myös Venäjään liitettyjen alueiden väestön. Myös venäläistä palkka-armeijaa, Wagner-ryhmää, on kasvatettu merkittävästi viime huhtikuun kahdeksasta tuhannesta lähes neljäänkymmeneen tuhanteen taistelijaan.

Viime aikoina esiin tulleiden tietojen joukossa on kerrottu, että noin tuhat kaksisataa puolalaista ”vapaaehtoista” on saanut surmansa Ukrainassa. On epätodennäköistä, että Puola sitoisi paljon lisää joukkoja Ukrainaan, kun otetaan huomioon tappiot ja riski Venäjän vastatoimista.

Bryen katsoo, että ”kun pidetään mielessä hälyttävän korkeat tappiot, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi joutuu todelliseen kriisiin, mikäli sota vielä pitkittyy”.

Venäjä on viime aikoina keskittynyt tuhoamaan kriittistä infrastruktuuria ja ukrainalaisia komentopaikkoja, sekä mahdollisimman paljon Ukrainalle arvokasta aseistusta, erityisesti Himarsin kaltaisia raketinheitinjärjestelmiä, ilmatorjuntayksiköitä ja tykistöä.

Taistelukentän tappiot Ukrainan puolella näyttävät olevan suurelta osin seurausta venäläisestä raskaasta tykistöstä, jota koordinoivat venäläiset sotilaslennokit. Venäjä on myös edistynyt parantamalla kenttäjohtamista. Venäläiset vetäytyivät strategisesti Hersonista säilyttääkseen sotilaitaan ja järjestääkseen itselleen parempia puolustusasemia.

Suurin osa raskaista taisteluista käydään nyt Bakhmutissa ja sen ympäristössä, jossa venäläiset ja paikalliset joukot näyttävät etenevän hitaasti, mutta tasaisesti. Tämä taistelu kuluttaa Ukrainan reserviä ja on maksanut ukrainalaisjoukoille suuria määriä ammuksia, joita ei voida helposti korvata.

Amerikkalaistutkija arvelee, että ”eurooppalaisten resurssit ovat pienentyneet kriittiselle tasolle ja toimitusten jatkaminen Ukrainaan ei ehkä ole mahdollista”. Myös Yhdysvaltojen varasto alkaa olla tyhjä, ”erityisesti tärkeiden korkean teknologian järjestelmien, kuten Himarsin, Javelinin kaltaisten panssarintorjunta-aseiden ja Stinger -ilmatorjuntaohjusjärjestelmien osalta”. Yhdysvalloilla on ”pulaa myös tavanomaisista ammuksista”.

Bryenistä on täysin selvää, ettei kongressi voi ”jatkuvasti äänestää miljardien dollarien arvoisesta aseavusta Ukrainalle, kun Yhdysvalloilla itsellään ei ole aseita, eikä se voi tukea elintärkeitä intressejään muualla”.

Ukrainan lopputulos on, että Zelenskyi ei ehkä pysty ylläpitämään ja täydentämään armeijansa sotilaskalustoa, eikä korvaamaan menettämiään joukkoja. Vaikka Ukrainan hallitus on ymmärrettävästi sensuroinut arkaluontoista tietoa sodan kulusta, on selvää, että silmukka kiristyy.

Samaan aikaan Ukrainan kyvyttömyys suojella kriittistä infrastruktuuria, voi lisätä maasta pakoa entisestään, kun ihmiset etsivät lämpöä ja turvaa ja nuoret miehet välttelevät kutsuntoja.

Venäjällä ei näytä syntyvän sellaista sisäistä sodanvastaista liikettä, joka olisi riittävän uskottava saadakseen Venäjän johdon perääntymään. Bryen olettaa, että Venäjä pysyy Ukrainassa ”talven yli ja ehkä pidempäänkin”, voidakseen ”murskata Naton ja nöyryyttää Yhdysvaltoja – mikä on Venäjän todellinen tavoite”.

Talven aikana, energia- ja talouskriisin vaivaamassa Euroopassa, johtavien poliitikkojen toistamat hokemat Ukrainan voitosta, saattavat vaimentua. Myös Yhdysvalloilla voi olla poliittinen kriisi edessään. ”Ollakseen uskottava ja pysyäkseen virassaan, Bidenin on muutettava suuntaa Ukrainan suhteen ja pian”, Bryen tylyttää.