Yhdysvallat painostaa eurooppalaisia liittolaisiaan omaksumaan kovemman kannan Kiinaan. Nyt kun euromaat on saatu masinoitua Venäjän-vastaiseen hybridisotaan, Washington haluaa alistetut vasallinsa mukaan torjumaan myös Kiinaa.

Yhdysvaltojen ja sen Nato-liittolaisten välisistä keskusteluista on kerrottu Financial Timesille, jonka mukaan Washington on viime viikkoina lobannut transatlanttisen liittouman jäseniä tiukentamaan Kiinan-vastaisia lausuntoja ja ryhtymään sanojen lisäksi konkreettisiin toimiin Pekingin hillitsemiseksi.

Presidentti Joe Biden määritteli jo hallintokautensa alkuvaiheessa Kiinan torjumisen ”tärkeimmäksi ulkopoliittiseksi tavoitteekseen”, mutta ennen tätä ”päätavoitetta”, Venäjä täytyi saada sidottua pitkälliseen sotilaalliseen interventioon Ukrainassa.

Ukrainan konfliktin jatkuessa talvisissa maisemissa, Washington ponnistelee Kiinan nostamiseksi sotilasliitto Naton asialistalle. Nyt on aika valjastaa euro- ja anglofoniset maat konkreettisemmaksi tueksi Amerikan hegemoniapyrkimyksille niin kutsutulla indopasifisella alueella.

Nato sopi Madridissa kesäkuussa pitämässään huippukokouksessa uudesta ”strategisesta konseptista”, joka koskee ”Kiinan aiheuttamia systeemisiä haasteita”. Tällä viikolla Nato-maiden ulkoministerit amerikkalaisine isäntineen jatkavat aiheen käsittelyä Romanian Bukarestissa.

Kiinan taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen kehitys, on määritelty sotilasliiton taholta ”haasteeksi” lännen ”eduille, turvallisuudelle ja arvoille”. Kunhan Nato-ministerit ovat keskustelunsa käyneet, lännen valta(vale)media ryhtyy takuuvarmasti kampanjoimaan Kiinaa vastaan entistä aggressiivisemmin.

Yhdysvaltojen sotasuunnitelmien keskellä, EU:ssa on paradoksaalisesti arvioitu keinoja, joilla kauppasuhteita Kiinaan voitaisiin lujittaa. Suuret Nato-maat, kuten Saksa ja Ranska, ovat haluttomia yhdenmukaistamaan Kiina-asenteitaan täysin Washingtonin kanssa.

”Sanotaan, että Yhdysvalloilla on tietty taipumus olla määräävä, ei vain Kiinan suhteen, vaan kaikessa”, sanoi eräs EU:n korkea-arvoinen virkamies talouslehdelle, mutta lisäsi, että lopulta Eurooppa mukautuisi Yhdysvaltojen kantaan. Washington vie ja Bryssel vain vikisee, kuten aina.

Vaikka Venäjän operaatio Ukrainassa vaatii edelleen Yhdysvaltojen ja sen eurovasallien huomiota, Washington on tehnyt selväksi, että kyseessä on ”väliaikainen hengähdystauko pitkän aikavälin siirtymästä Kiinan torjuntaan tärkeimpänä strategisena puolustus- ja turvallisuuspolitiikkanaan”.

Viime kuussa Bidenin hallinto julkisti kansallisen turvallisuusstrategiansa, jossa sanottiin suoraan, että Kiina on ”turvallisuuspoliittinen prioriteetti” Venäjän sijasta, vaikka viimeksi mainittu on ”välitön ja jatkuva” uhka.

Näin ollen, geopoliittiset konfliktit eivät lähitulevaisuudessa laannu, vaan ainoastaan lisääntyvät. Venäjän vihaamisen lisäksi eurokansalaiset kiihotetaan myös Kiinaa vastaan – ”demokratian” ja ”vapauden” nimissä, tietenkin. Suomessa ollaan tähänkin jo valmiita, kuten pääministeri Marinin kannanotoista voi päätellä.