”Jos Bidenin hallinto toivoo voivansa pelotella Venäjää Ukrainassa ja sen kasvavaa liittoa Kiinan ja Iranin kanssa, sen on nyt toimittava päättäväisesti Iranin ydinvoimavaroja vastaan”, sanoo Hudson-instituutin ulkopolitiikan asiantuntija ja Bill Clintonin hallinnon entinen työntekijä, Josh Block.

Jewish News Syndicaten julkaisema artikkeli pelottelee lukijoitaan kuvitteellisella, ”ydinaseistettujen valtioiden, kuten Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean, muodostamalla liittoumalla”, jonka ydinpelote ”ulottuu Naton rajoilta Itä-Euroopassa Itä-Aasiaan saakka”.

Bidenin hallinnon paluuta alkuperäiseen Iranin kanssa laadittuun ydinsopimukseen vuodelta 2015 – Joint Comprehensive Plan of Action eli JCPOA – ei Block pidä järkevänä, koska maailma on sen jälkeen muuttunut.

”Uusien jakolinjojen maailmassa”, Yhdysvallat ei voi tutkijan mukaan suostua tällaiseen sopimukseen, joka ”antaisi Venäjälle ja Kiinalle lisää jalansijaa Iranissa”. Sopimuksen turvin Venäjä voisi rakentaa ydinreaktoreita Iraniin.

Blockille itä-länsi-suhteiden uusi aika merkitsee paluuta ”kylmän sodan kaltaisten uhkien ja liittoutumien kauteen”. Meneillään on ”lännen-vastaisten valtioiden dramaattinen uudelleenjärjestäytyminen”, joka uhkaa Yhdysvaltojen intressejä kaikkialla maailmassa.

Itse asiassa kaksikymmentä vuotta kestäneet neuvottelut Iranin kanssa sen ydinohjelmista, ovat olleet paranoidin amerikkalaisen ulkopolitiikan perspektiivistä ”laskelmoitua petosta”, jota ”Venäjä on suojellut diplomaattisesti ja Kiina tukenut taloudellisesti”. Näin Block saa kätevästi niputettua yhteen Yhdysvaltojen keskeiset kilpailijat, joihin täytyisi nyt iskeä Iranin välityksellä.

Koska muistissa on yhä huonosti suunniteltu ja nöyryyttävä vetäytyminen Afganistanista, ”Iraniin kohdistuva isku” lähettäisi amerikkalaisten vastustajille ”vahvan viestin päättäväisyydestä” ja ”palauttaisi kipeästi puuttuvan sotilaallisen pelotevoiman”, joka on ”elintärkeä Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle”, Block visioi, ilmeisesti Irakin sodan tyylinen shock and awe -pommituskampanja mielessään.

Block on huolissaan siitä, ettei Putin pelkää Nato-länttä ja Aasian suunnaltakin nousee Kiinan uhka amerikkalaiselle hegemonialle. Siksi Yhdysvaltojen olisi ”toimittava välittömästi Iranin ydin- ja sotateollisuuskompleksin tuhoamiseksi”. Blockin synkässä ajatussilmukassa, Iranin pommittaminen estäisi laajemman sodan Euroopassa ja Kiinan aggressiot Aasiassa.

Yhdysvalloissa bensiinin keskimääräinen hinta nousi kesäkuussa yli viiden dollarin gallonalta ensimmäistä kertaa maan historiassa. Bidenin hallinto on kritisoinut keskeisiä Opec-maita, kuten Saudi-Arabiaa ja Arabiemiirikuntia, koska nämä eivät ole suostuneet merkittävästi lisäämään öljyntuotantoaan.

Block puolestaan keksii, että tulehtuneet välit sunnivaltoihin johtuvatkin vain siitä, ettei Washington ole puuttunut ”Teheranin uhkaan”. Kierosti Block väittää myös, että Iraniin hyökkääminen olisi suorastaan kuluttajaystävällinen teko, joka ”alentaisi huomattavasti bensiinin hintaa pumpuissa”.

Tässä vaiheessa, amerikkalaisten ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”asiantuntijoiden” älyvapaiden ehdotusten ei pitäisi enää yllättää, mutta aina löytyy näköjään joku, joka pukee yhä uudelleen sanoiksi angloamerikkalaisjuutalaisen establismentin sotaisat toiveet ja pelot ylivalta-asemansa menetyksestä.

Viime aikoina informaatiosota Irania vastaan onkin kiihtynyt; aihetta on käsitelty myös suomalaismedioissa. Islamilaisen tasavallan hallintoon on kohdistettu lännelle tyypillinen kumousyritys, jossa vedotaan kyynisesti naisten ja mielenosoittajien oikeuksiin. Toivottavasti uusi konflikti Persianlahdella jäisi vain kytemisen asteelle.