Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili alkuviikosta keskus­sotilas­komission komentokeskuksessa, jossa hän korosti, että armeijan olisi ”keskitettävä energiansa taisteluvalmiuteen ja kykyyn voittaa, sekä täytettävä tehokkaasti tehtävänsä uudella aikakaudella”.

Kiinan asevoimien ylimmän operatiivisen johdon tarkastus on merkki Xin päättäväisyydestä parantaa entisestään kansallista turvallisuutta, ulkovaltojen mahdollisten provokaatioiden ja painostuksen edessä kaoottisemmassa tilanteessa.

Kiinan johtajan mukaan ”maailma on kokemassa syvällisempiä muutoksia vuosisataan”. Kiina tulee kohtaamaan ”lisääntynyttä epävakautta ja epävarmuutta”, joten asevoimien täytyy pysyä ajan tasalla ja noudattaa ”uuden aikakauden sotilaallista strategiaa”.

Tulevien sotilaallisten konfliktien varalta, ”on välttämätöntä vahvistaa kaikkien asejärjestelmien ja yksiköiden yhteenkuuluvuutta ja saumatonta yhteyttä vahvan taistelutehokkuuden muodostamiseksi”, sotilasasiantuntija Song Zhongping kommentoi.

Pekingissä toimiva asiantuntija Li Jie puolestaan toteaa, että ”Venäjän ja Ukrainan konflikti osoittaa, miten tärkeää on rakentaa täydellinen taistelujärjestelmä ja yhteinen johto. On välttämätöntä luoda vankka perusta sotilaalliselle valmiudelle kaikilla alueilla: maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa”.

Kiinalaiset asiantuntijat uskovat, että kansantasavalta kohtaa suurimman turvallisuusuhkansa Yhdysvaltojen taholta. Washington on asettanut Kiinan ”merkittävimmäksi geopoliittiseksi haasteeksi” Bidenin hallinnon lokakuussa julkaisemassa kansallisessa turvallisuusstrategiassa.

”Yhdysvaltojen uhka kasvaa sekä perinteisillä että ei-perinteisillä turvallisuusaloilla ja olipa kyse Taiwanin salmesta tai Etelä-Kiinan merestä, Yhdysvallat ei enää salaa pyrkimyksiään lisätä provokaatioita, jotka kohdistuvat suoraan Kiinaan”, Song katsoo.

Mitä tulee joidenkin länsimaisten tiedotusvälineiden kohuun Kiinan sotilaallisen kehityksen uhasta, kiinalaisanalyytikot korostavat, että Kiina kehittyy ”suojellakseen omia intressejään lännen hegemonismilta”.

”Taisteluvalmiuden eteen työskentely ei tarkoita sotaisuutta”, asiantuntija Li painottaa. ”Kaikki maat valmistautuvat tilanteeseen naapurustossaan, eikä Kiina ole poikkeus, varsinkaan nykyisessä, yhä kireämmässä tilanteessa.”

”Ainoa tapa varmistaa, että sotaa ei tule, on olla kyllin vahva voittamaan”, Song arvioi.

Kun Yhdysvallat suunnittelee Kiinan saartamista, Pekingissä on alettu ymmärtää, että alueellisen rauhan ja vakauden voi turvata vain voimalla. Kuten pääsihteeri Xi totesi puoluekokouksessa, Manner-Kiina ”jatkaa rauhanomaisen jälleenyhdistymisen tavoittelua, mutta voimankäyttökään ei ole poissuljettua”.

Kiinan sotilaallista kasvua on amerikkalaisissa turvallisuuspoliittisissa piireissä kutsuttu ”ennennäkemättömäksi” ja Yhdysvallat kamppaileekin pysyäkseen perässä. Aasian suurvalta on valmistautumassa todennäköiseen konfliktiin Taiwanin saareen ja laajempaan maailmanpoliittiseen asemaansa liittyen. Korona-ajan tiukkojen rajoitusten myötä, siirtyminen sotatilaan ei välttämättä tuota Kiinalle ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.

Koska taloudellinen sodankäynti ei ole koskaan toiminut ensisijaisena keinona voittaa sotia, Yhdysvallat joutuu oman asemansa säilyttääkseen ennen pitkää testaamaan Kiinan todellista taisteluvalmiutta. Toteutuessaan konflikti synnyttää jälleen uusia kansainvälisiä jännitteitä ja arvaamattomia rinnakkaisvaikutuksia.