Kaksi vuotta sen jälkeen, kun Yhdysvallat asetti Huaweille ankaria pakotteita, kiinalaisen teknologiakonsernin liikevaihto on laskenut ja se on menettänyt johtoasemansa verkkolaitteiden ja älypuhelinten alalla.
Nyt Yhdysvallat on Kiinan-vastaisessa sodassaan asettanut vientirajoituksia, joiden tavoitteena on vaikeuttaa lisää Kiinan kehitystä. Bidenin hallinto kieltää amerikkalaisyhtiöitä myymästä kehittyneitä mikrosiruja, sirujen valmistuslaitteistoa, sekä amerikkalaista teknologiaa hyödyntäviä suunnitteluohjelmistoja kiinalaisyhtiöille.
Washington on myös kieltänyt Yhdysvaltojen kansalaisia ja yhteisöjä tekemästä yhteistyötä kiinalaisten sirutuottajien kanssa. Kiinan siruvalmistuksen ja -teollisuuden piirissä työskennelleet Amerikan kansalaisuuden omaavat suunnittelujohtajat ovat jo irtisanoutuneet tehtävistään.
Washingtonin valta näkyy myös Euroopassa. Mantereen suurin puolijohdelaitteiden valmistaja, hollantilainen ASML Holding-yhtiö, on lopettanut yhteistyön kiinalaisasiakkaidensa kanssa.
Kyseessä on Yhdysvaltojen mittavin Kiinan-vastainen toimenpide viime vuosina. Sirusota on merkki siitä, ettei Washington yritä parantaa välejään Pekingiin, vaan vastakkainasettelu tulee vain voimistumaan. Amerikkalaiseliitti on huolissaan Kiinan edistymisestä tekoäly- ja sirualalla, jota käytetään myös aseteknologian kehittämiseen.
Vientirajoituksilla yritetään rampauttaa alan suurimpien kiinalaisyhtiöiden, kuten Semiconductor Manufacturing Internationalin, Hua Hong Semiconductorin ja Shanghai Fudan Microelectronicsin toimintaa, sekä romahduttaa niiden markkina-arvo.
Bidenin politiikka iskee kuitenkin myös omaan nilkkaan. Kiinaan kohdistuvat pakotteet ovat jo aiheuttaneet suuria tappioita amerikkalaisille puolijohde- ja laiteyrityksille ja lisää on todennäköisesti luvassa. Osakekurssikehityksen ja sijoittajien tuottojen osalta, amerikkalaiset yritykset ovat kärsineet kovemmin kuin kiinalaiset.
Yhdysvaltojen uusi askel kauppasodassa ei ole mitään uutta. 1980- ja 1990-luvuilla, japanilainen Toshiba joutui menestyvänä kilpailijana Washingtonin pakotteiden kohteeksi. Nyt samaa yritetään tehdä Kiinalle. Markkinatalous ei olekaan niin vapaata, vaan taloussotaa käydään verissä päin, likaisia temppuja unohtamatta.
Vaikka amerikkalaisessa ulkopolitiikassa on yritetty luoda kuvaa ”sivilisaatioiden yhteentörmäyksestä”, ei kiinalainen sosialismi ole oikeasti Amerikan valtiokoneistolle ongelma: Yhdysvallat ei vain halua taloudellisesti tasavertaisen tai ylivoimaisen kilpailijan nousevan globaalilla näyttämöllä.
Tällä hetkellä Kiina on pahin uhka Yhdysvaltojen globaalille hegemonialle. Vaikka Kiinan kansantasavalta olisi länsimaistyyppinen liberaali demokratia, Yhdysvallat ei siltikään hyväksyisi sen talouskasvua ja teknologista kehitystä, vaan toimisi samoin kuin nyt ja yrittäisi poistaa kilpailijan pelistä.
Asiassa on myös sotilaallinen ulottuvuutensa. Yhdysvalloissa on kenties ajateltu, että vientikielloilla ja muulla kiusanteolla Kiina saadaan hyökkäämään Taiwaniin ja kansallistamaan kapinaprovinssin puolijohdeteollisuuden. Tämän myötä länsi voisi kurjistaa Kiinan taloutta lisäpakotteilla ja loata nousevan suurvallan maineen ”hyökkääjänä”, aivan kuten on yritetty tehdä Venäjälle, Ukrainan konfliktia kuumentamalla.
Kiinan tavoitteena on ollut jo vuosia päästä myös puolijohdeteollisuuden eturintamaan. Bidenin hallinnon siirron myötä, Pekingin on entisestään vähennettävä riippuvuuttaan ulkomaisista yhteistyökumppaneista ja komponenteista. Kiina keskittynee nyt siihen, miten se pystyy ratkaisemaan Yhdysvaltojen puuttumisen ja pakotteiden aiheuttaman ongelman.