Kiinan kommunistisen puolueen kahdeskymmenes puoluekokous on parhaillaan käynnissä maan pääkaupungissa Pekingissä. Presidentti Xi Jinping avasi kokouksen aplodien saattelemana sunnuntaiaamuna paikallista aikaa.

Lännen medioissa on keskitytty uutisoimaan, kuinka Xi tullaan suurella todennäköisyydellä valitsemaan puolueen johtoon kolmannelle viisivuotiskaudelle. Historiallista päätöstä on jo etukäteen verrattu Mao Zedongin valta-aikaan.

Asiantuntijoiden mukaan noin viikon kestävässä kokouksessa ei ole nähtävissä radikaaleja poliittisia suunnanmuutoksia. Kiina jatkaa sosialistisen yhteiskuntansa kehittämistä, pitkän tähtäimen suunnitelmiensa mukaisesti.

Xi Jinping käsitteli liki kaksituntisessa avajaispuheessaan kommunistisen puolueen saavutuksia, Kiinan koronatoimia, Taiwanin kysymystä, marxilaisuutta ja kiinalaista modernisaatiota.

Nollatoleranssi koronaviruksen suhteen ei näytä loppuvan, vaan sulkutilat ja testaukset jatkuvat yhä. On arvioitu, että tiukalla koronakurilla halutaan näyttää, että Kiina menestyy länsimaita paremmin myös terveyskriisin hoitamisessa. Eri asia on, onko tällainen toiminta hyvää pr:ää kiinalaiselle sosialismille, jota on karanteenien ja digitaalisen valvonnan myötä haukuttu dystooppiseksi teknofasismiksi.

Koska koronavirus on virallisenkin narratiivin mukaan jo muuntunut lieväksi infektioksi, on esitetty, että Kiinan viranomaiset valmistelisivat pandemian poikkeusolojen varjolla kansalaisia sotatilan alaiseen elämään. Katsooko Kiinan poliittinen eliitti, että yhteenotto Yhdysvaltojen kanssa muuttuu vielä teknologiakilvasta perinteisemmäksi sodaksi?

Xin kertoman mukaan Kiina pyrkii liittämään Taiwanin rauhanomaisesti Manner-Kiinaan, mutta voi tarvittaessa käyttää myös voimakeinoja saaren separatisteja vastaan. Kommunistisen puolueen mukaan, Taiwanin asia kuuluu vain kiinalaisille, ei ulkopuolisille tahoille. Haluaako Xi olla johtaja, joka toteuttaa jälleenyhdistymisen?

Kiina valmistautuu Xin vision mukaiseen tulevaisuuteen myös kasvatuksen ja koulutuksen kautta. Isänmaallista opetusmateriaalia Kiinan historiasta ja kulttuurista käytetään jo alakouluissa ja nykyjohdon näkemyksiä ”sosialismista kiinalaisilla ominaispiirteillä” opiskellaan laajalti Kiinan oppilaitoksissa.

Xi painotti jälleen, ettei Kiina pyri koskaan maailmanpoliittiseen ”ylivalta-asemaan”. Hänen mukaansa Kiina vastustaa myös ”kylmän sodan mentaliteettia” ja ”kaksinaismoralismia”, mutta Yhdysvallat jätettiin mainitsematta tässä yhteydessä.

”Tällä hetkellä kaikkialla maailmassa kiihtyvät valtavat muutokset, jollaisia ei ole nähty vuosisataan”, Xi sanoi. ”Tieteellisen ja teknologisen vallankumouksen ja teollisen muutoksen uusi kierros on hyvässä vauhdissa ja kansainvälisessä voimatasapainossa on tapahtumassa merkittävä muutos, joka tarjoaa Kiinalle strategisia mahdollisuuksia kehityksen tavoittelussa.”

Yhdysvaltojen kamppailu Kiinaa vastaan yltyy juuri teknologian saralla. Bidenin hallinto yrittää myyntikielloilla hidastaa Kiinan puolijohdealan kehitystä. Tämä päätös on jo vaikuttanut negatiivisesti kiinalaisten teknologiajättien ja siruvalmistajien osakekursseihin. Mikä lienee Pekingin vastasiirto Washingtonille?

Kiinan talous on kukoistanut viime vuosikymmeninä, mutta se on nyt häiriötilassa korona-ajan, hintojen nousun ja kiinteistökriisin takia. Myös globaalin suurlaman uhka on heikentänyt Kiinan talousnäkymiä, vaikkakaan ei yhtä paljon kuin esimerkiksi Euroopassa.

Xin mukaan ”laadukas kehitys” on avainasemassa Kiinan tulevaisuuden kannalta ja puolueen pitäisi myös pyrkiä nostamaan kansalaisten tulotasoa ja varmistamaan, että ihmiset ovat onnellisia. Hän sanoi, että seuraavat viisi vuotta ovat ”ratkaisevia”.

Kiinan johdon mielestä kansainvälinen ympäristö ei ole enää yhtä suotuisa kuin aikaisemmin. Xi kuvaili hankalampaa strategista ympäristöä ”myrskyisäksi”. Tiedossa on Kiinan johtajan mukaan ”kovia tuulia ja aaltoja”. Varmaa on, että Kiina näyttäytyy sekä poliittisena että taloudellisena ”uhkana” angloamerikkalaisen hegemonian kannattajille.