Karibianmerellä sijaitsevalla, yhdentoista miljoonan asukkaan Haitilla, on ollut syyskuusta lähtien valtavia mielenosoituksia. Kansannousu Yhdysvaltojen tukemaa Ariel Henryn hallitusta vastaan on nyt edennyt seitsemännelle viikolle.

YK:n Haitin-edustajan mukaan ”talouskriisi, jengikriisi ja poliittinen kriisi ovat yhdistyneet humanitaariseksi katastrofiksi”. Mielenosoitusten väitetään alkaneen, kun pääministeri Ariel Henry ilmoitti polttoaineen hinnannoususta.

Polttoainepula vaikuttaa koko maan toimintaan, esimerkiksi sairaaloihin. Polttoaineterminaalin kerrotaan olleen viikon ajan ”rikollisjengien” saartamana. Myös Maailman ruokaohjelman WFP:n hurrikaanikautta varten varastoitua ruokaa on ryöstelty.

Haitilaiset taas vaativat Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n sortopolitiikan lopettamista. Yhdysvallat on lisännyt rahoitusta Haitin poliisille, joka on vastuussa lukemattomista kuolemantapauksista. Haitin ulkoministeri Jean Victor Geneus on väittänyt väkivallan olevan ”pääasiassa hallinnassa”.

Haitin kaupungeissa mielenosoitukset kuitenkin jatkuvat. Aktivistien mukaan he eivät taistele ainoastaan Ariel Henryn nukkehallintoa vastaan, vaan koko ulkomailta asetettua uuskolonialistista järjestelmää vastaan. Henryn hallinto taas väittää protestoijien koostuvan ”jengiläisistä”.

Eräs haastateltu aktivisti totesi, että mielenosoittajat ”mieluummin tuhoavat maan, kuin jatkavat elämää imperialistisessa, modernissa siirtomaajärjestelmässä, jonka Yhdysvallat, Ranska, Kanada, ja YK ovat pystyttäneet”.

Lännen yksinapainen ”uuskolonialistinen malli” näyttää olevan vaikeuksissa monella suunnalla. Yhdysvaltojen entinen Haitin-erikoislähettiläs Dan Foote on vaatinut sotilaallista väliintuloa, erikoisjoukkojen tai armeijan lähettämistä Haitille kansannousun murskaamiseksi.