Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin, Yhdysvaltojen ja lännen alati lisääntyvän painostuksen keskellä, ilmoitti keskiviikkona maan sotilasreservien osittaisesta mobilisoinnista, länsimaisissa uutistaloissa alkoi kova kuhina, toimittajien ja ”asiantuntijoiden” toistaessa russofobisia hokemiaan.

Omien kärkevien ulostulojen ohella, lännessä uutisoitiin, että ”muutkin maat” ovat ”tuominneet” Venäjän toimet Ukrainassa. En ole itse havainnut, että Venäjän erikoisoperaatioon olisi esimerkiksi BRICS-maissa suhtauduttu aivan yhtä jyrkästi kuin lännessä, joten tulkinta Venäjän ”jäämisestä yksin”, on osaltaan läntistä informaatiovaikuttamista.

Kuvaavampaa lienee, että samana päivänä, kun Putin ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta ja Itä-Ukrainan kapinallisalueiden kansanäänestyksistä Venäjään liittymiseksi, Kiinan presidentti Xi Jinping kehotti asevoimiaan valmistautumaan tuleviin koitoksiin.

”On välttämätöntä tehdä yhteenveto onnistuneista uudistuksista saaduista kokemuksista ja soveltaa niitä, hallita uusia tilanteita ja ymmärtää tehtävien vaatimukset, keskittyä sotiin valmistautumiseen ja olla rohkea tutkimaan ja innovoimaan”, Kiinan johtaja muotoili.

Kiina, Iran, Intia ja muut maat, jotka omalla kehityksellään ”haastavat” amerikkalaisen hegemonian, tietävät varmasti, että mikäli Venäjä kaatuu ja Nato-länsi voittaa, he ovat ”nousevina valtoina” seuraavia kohteita atlanttiselle valtakeskittymälle, joka ei suvaitse moninapaisuutta, vaan haluaa jatkaa omaa yksinvaltaansa.

Kiinalaiset asiantuntijat ovat myös kommentoineet Venäjän toimia, sekä kritisoineet meneillään olevaa YK-kokousta, jossa Putin ja Ukraina on nostettu liiallisen huomion keskipisteeksi, muiden aiheiden kustannuksella.

Kiinalaisten mukaan Ukrainan kriisi on kärjistymässä, etenkin kun länsiliittouma on ”kaapannut meneillään olevan YK:n yleiskokouksen ja muuttanut sen Venäjän-vastaisuuden näyttämöksi, mikä jatkaa liekkien lietsomista ja heikentää entisestään mahdollisuuksia rauhanomaisiin neuvotteluihin”.

Joidenkin kiinalaisasiantuntijoiden mukaan ”on olemassa vaara, että konflikti yltyy Venäjän ja Euroopan väliseksi sodaksi, joka voi riistäytyä käsistä”. Heidän mielestään nykyinen ”valitettava tilanne ansaitsee syvällisen pohdinnan siitä, mikä johti tällaiseen ennennäkemättömään kriisiin ja miten”.

”Liikekannallepanokäsky osoittaa, että Venäjä on tehnyt taktisia mukautuksia nykyisiin operaatioihin, mikä merkitsee sitä, että konflikti on siirtymässä uuteen vaiheeseen”, Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian Itä-Euroopan tutkimuksen asiantuntija Zhao Huirong katsoo.

”On väistämätöntä, että vastakkainasettelu laajenee ja pitkittyy. Koska molemmat osapuolet haluavat saavuttaa absoluuttisen edun ja jopa lopullisen voiton taistelukentällä, neuvottelujen mahdollisuus käy epätodennäköisemmäksi”, Zhao uskoo.

”Meidän pitäisi ymmärtää, kuka on johtanut Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin siihen, missä se on nyt, ja kuka sai Venäjän ja Ukrainan jättämään käyttämättä tilaisuuden neuvotteluun”, Itä-Kiinan normaalin yliopiston Venäjä-tutkimuksen keskuksen apulaistutkija Cui Heng vihjaa, mainitsematta kuitenkaan Washingtonia, Lontoota ja Brysseliä.

YK:n yleiskokouksen – foorumin, jonka on tarkoitus keskittyä globaaleihin huolenaiheisiin, kuten ilmastokysymyksiin, elintarvikekriisiin ja korona-ajan jälkeiseen elpymiseen – useiden länsimaiden johtajat keskittyivät kuin yhteisestä sopimuksesta arvostelemaan Venäjän liikkeitä Ukrainassa.

”Maat, jotka kieltäytyvät asettumasta Ukrainan puolelle, ovat osallisia Moskovan uuteen imperialismiin”, Ranskan presidentti Emmanuel Macron julisti YK:n yleiskokouksessa tiistaina.

Kiinan kansainvälisen tutkimuksen instituutin Eurooppa-tutkimuksen osaston johtaja Cui Hongjianin mielestä, Macronin ”äärimmäisestä näkökulmasta” asia nähdään puolueellisesti ”joko-tai-valintana” ja ”kritiikki puolueettomia maita kohtaan osoittaa, että Eurooppa on muodostanut jyrkän vastakkainasettelun [Venäjää vastaan]”.

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden jatkoi yleiskokouksen käyttämistä Venäjän-vastaiseen agendaan ja syytti myös Putinia puheessaan keskiviikkona sanoen, että maailma on kokenut ”raa’an, tarpeettoman sodan, jonka yksi mies, Putin, on valinnut”. Yhdysvaltojen omasta roolista Ukrainan epävakauttamisessa Biden ei tietenkään sanonut mitään.

Kaikki eivät sentään toistaneet Bidenin hallinnon näkemyksiä. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro vaati tulitaukoa ja toisti halukkuutensa edistää neuvotteluja Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin ratkaisemiseksi. Hän esitti myös, että Venäjään kohdistuvista pakotteista ja taloudellisesta eristämisestä tulisi luopua.

Kiinan kanta Ukrainan kriisiin on samansuuntainen. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Wang Wenbin kehotti viimeksi keskiviikkona ”asianomaisia osapuolia saavuttamaan tulitauon vuoropuhelun ja neuvottelujen avulla ja etsimään keinoja, joilla kaikkien osapuolten kohtuulliset turvallisuushuolet voitaisiin ratkaista mahdollisimman pian”.

Kiinassa ymmärretään, että Venäjän ohella lännen kiikaritähtäin osoittaa Pekingin suuntaan. Kun Yhdysvallat ja jotkut länsimaat jatkuvasti korostavat Kiinan ”uhkaa”, ne ovat vain huolissaan siitä, etteivät ne voikaan enää säilyttää globaalia hegemoniaansa.

”Kylmä sota on ollut ohi yli 30 vuotta, mutta Yhdysvaltojen ja länsimaiden ajattelutapa on edelleen juuttunut kylmän sodan aikaan”, Kiinassa tulkitaan tilannetta.