Vladimir Putin on julistanut Venäjän armeijan osittaisen liikekannallepanon. Putin kertoi asiasta televisioidussa puheessaan, joka käsitteli sotilaallista erikoisoperaatiota ja Donbassin vapauttamista.

Putin kritisoi puheessaan jälleen ”länsimaisten eliittien aggressiivista politiikkaa”, jolla nämä ”pyrkivät kaikin voimin säilyttämään valta-asemansa”, yrittäen ”tukahduttaa kaikki itsenäisen kehityksen keskukset”, joille he ”jatkavat töykeästi tahtonsa sekä näennäisten arvojensa tyrkyttämistä”.

Putin mainitsi myös Donbassin kansantasavaltojen parlamenttien, sekä Hersonin ja Zaporizhian alueiden siviili- ja sotilashallintojen aikeista järjestää kansanäänestykset näiden alueiden tulevaisuudesta, eli liittymisestä takaisin Venäjään, Krimin niemimaan tavoin.

Kansantasavaltojen liittyminen Venäjän federaatioon tulee muuttamaan tähänastisen sotilasoperaation luonnetta. Jatkossa Venäjä puolustaa omia alueitaan Ukrainan ja Nato-lännen hyökkäyksiltä.

Kolmesataa tuhatta uutta sotilasta lähtee Ukrainaan. ”Tässä vaiheessa emme ole sodassa niinkään Ukrainan, vaan Naton ja kollektiivisen lännen kanssa”, puolustusministeri Sergei Šoigu muotoili.

Lännessä Putinin puhetta ja uutista liikekannallepanosta on kommentoitu jo kaikissa valtamedioissa lähes identtiseen, tuomitsevaan sävyyn. Voisi kysyä, eivätkö lännen ”ukrainistit” oikeasti ymmärtäneet, että näin tulisi käymään? Venäjän intervention tavoitteista kerrottiin jo puoli vuotta sitten.

Valitettavasti Yhdysvaltojen, Euroopan, tai Suomenkaan päättäjät, eivät näytä millään tavoin haluavan edistää pyrkimystä rauhaan. Ulkopolitiikan ”asiantuntijoiden” ja poliitikkojen ulostulot tehdään tunnepohjalta, vihaisesti, kun Venäjä ei suostunutkaan alistumaan lännen vaatimuksiin.

Putin muistutti, että vielä Istanbulin neuvotteluissa, ”Kiovan edustajat suhtautuivat Venäjän ehdotuksiin myönteisesti”, mutta koska ”rauhanomainen ratkaisu ei sopinut lännelle”, Zelenskyin hallinto sai ”määräyksen keskeyttää kaikki sopimukset”.

Laajempi yhteenotto lännen ja Venäjän välillä näyttää siis väistämättömältä. Ukrainan konfliktin ja infosotavyörytyksen aiheuttama venäläisvastaisuus, saati Naton laajentuminen Suomeen ja Ruotsiin, eivät kuitenkaan riitä Bidenin hallinnon ”kaganisteille”, jotka hakevat historiallista revanssia.

Kuten Putin tietää, länttä hallitseva vihamielinen eliitti haluaa pilkkoa Venäjän palasiksi – ei vain valtiona, vaan myös rinnakkaisena sivilisaationa, joka haastaa lännen totalitaarisen liberalismin yksinapaisen mallin.

Venäjälle ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin siirtyä entistä kovempiin vastatoimiin. Putin viittasikin puheessaan siihen, kuinka lännessä on avoimesti esitetty, ettei vuoden 1991 Neuvostoliiton hajoaminen riittänyt heille, vaan myös nyky-Venäjä halutaan hajottaa ”moniin, kuolettavasti keskenään sotiviin alueisiin”.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, lännelle kelpasi ideologinen antautuminen ja heikko, johdateltava hallinto köyhdytetyssä maassa. Tuolloinen venäläisjohto, alkoholisoituneen Boris Jeltsinin johdolla, hyväksyi länsimaisen liberaalin ideologian, poliittisen järjestelmän ja talousmallin.

Putinin aikana länsimaista kopioitu malli on havaittu monilta osin epätyydyttäväksi ja Venäjän yhteiskunnallista suuntaa on pyritty hiljalleen muuttamaan. Länsi ei kuitenkaan siedä suvereenin Venäjän olemassaoloa edes Venäjän federaation rajojen sisällä.

Yhdysvaltojen, Britannian ja Naton sotilasjohto on järjestänyt, valmistellut ja varustanut Ukrainan hyökkäykset ja sodankäynti tapahtuu niiden suorassa valvonnassa. Kyse ei ole vain Naton sotilaallisen kaluston käytöstä, vaan myös länsimaisten tiedustelupalvelujen, palkkasotilaiden ja kouluttajien suorasta osallistumisesta.

Se, mitä on tapahtunut, on peruuttamatonta, eikä Venäjäkään voi enää tehdä liiallisia kompromisseja omalta osaltaan. Jos länsi hyväksyy vain täydellisen antautumisen, alistumisen, paloittelun ja miehityksen, Venäjä joutuu eksistentiaaliseen taisteluun olemassaolostaan.

Länsi on hyökännyt Venäjää vastaan sekä ulkopuolelta, ukrainalaisten ja kansainvälisten joukkojensa avulla, kuin myös sisäpuolelta, liberaalin viidennen kolonnan avulla. Nyt Moskovan olisi näytettävä, että se on valmis menemään loppuun asti säilyttääkseen ”venäläisen maailman”.

Lännen sota Venäjää vastaan jakaa ihmisiä eri puolille: osa on puolesta, osa vastaan ja osa suhtautuu neutraalimmin. New Yorkista käsin, johtava atlantistimme, presidentti Sauli Niinistö julisti jälleen Suomen olevan osa länttä, joka käy Venäjää vastaan.

Vastaavasti meillä jo vuosikausia mustamaalattu Putin on valmis katsomaan ”kaikki rajat ylittäneen” lännen kortit, joten suursodan uhka on lähempänä kuin pitkään aikaan.