”Ennen sanottiin, että kun Amerikka aivastaa, koko maailma vilustuu, eli jos Yhdysvaltojen talous taantuu, kaikkien muiden maiden taloudet taantuvat sen mukana”, kirjoittaa Mark Blacklock.

Vuonna 1929, keinottelu osakemarkkinoilla aiheutti Wall Streetin romahduksen ja käynnisti suuren laman. Samoin Yhdysvalloista alkunsa saanut globaali finanssikriisi vuonna 2008, johti taantumaan ja Euroopan velkakriisiin.

”Nyt maailmantaloutta uhkaa jälleen kerran Yhdysvalloista leviävä finanssisairaus”, Blacklock arvioi. Tällä kertaa se johtuu vahvasta dollarista. Öljyn ja kaasun kaltaisilla hyödykkeillä käydään globaalia kauppaa dollarilla, jonka arvon nousu lisää kustannuksia. Tällä on välitön vaikutus lähes kaikkiin muihin maailmantalouden osa-alueisiin, sekä inflaation kasvuun.

Dollarin keinotekoinen vahvuus johtuu Yhdysvaltojen keskuspankin pyrkimyksistä hillitä kotimaista inflaatiota rajuilla koronnostoilla. Vahva dollari tekee tuotteista kalliimpia muihin valuuttoihin nähden.

”Korkeat dollarikorot auttavat Amerikan sairautta, mutta vahingoittavat maailmantaloutta jollakin paljon pahemmalla kuin flunssalla. Fedin lääkitys lähettää taudin ulkomaille, muiden kärsittäväksi”, Blacklock diagnosoi.

Yhdysvaltojen keskuspankki Federal Reserve päättää tänään uusista koronnostoista. Ennusteiden mukaan ohjauskorkoa nostetaan jälleen 75 peruspisteellä. Jos näin tapahtuu, se lisää paineita vaikeuksissa oleville valuutoille ja taantumariski kasvaa.

Entinen Fedin työntekijä Claudia Sahm on sitä mieltä, että globaalit geopoliittiset ja taloudelliset olosuhteet eivät oikeuta uutta koronnostoa. Yhdysvaltojen rahapolitiikka ”murskaa Euroopan ja kehittyvät markkinat”. Talousasiantuntija ei näytä ymmärtävän, että juuri tähän pyritäänkin, länttä hallitsevan eliitin valta-aseman säilyttämiseksi.

Vahvempi dollari tekee kaikesta, millä käydään kauppaa Yhdysvaltojen valuutassa, kalliimpaa suhteessa muihin valuuttoihin – ja nämä muut valuutat ovat vähemmän houkuttelevia sijoittajille.

Englannin punta on painunut alas. Euro on pudonnut dollariin nähden alimmalle tasolleen kahteen vuosikymmeneen. Japanin jeni on romahtanut alimmilleen lähes neljännesvuosisataan. Kolmekymmentäkuusi valuuttaa eri puolilla maailmaa on menettänyt tänä vuonna vähintään kymmenesosan arvostaan.

”Amerikka yrittää parantaa oman inflaationsa tartuttamalla sen muuhun maailmaan”, Blacklock heittää. Historian valossa näyttää siltä, että ahneet pääomapiirit kiihdyttävät jälleen valuuttasotaansa, pönkittääkseen kaatuvaa järjestelmäänsä.

Täytyykö koko maailmantalouden romahtaa ja epävakauden johtaa sotaan, ennen kuin dollaririippuvuudesta ja talousliberalismista päästään eroon? Nouseeko lännen ulkopuolelta uusi järjestys, joka haastaa Lontoon Cityn ja Wall Streetin? Olemmeko historian käännekohdassa?