Kiinan presidentti Xi Jinping vierailee Keski-Aasiassa keskiviikosta perjantaihin. Hän tekee valtiovierailun Kazakstaniin ja Uzbekistaniin ja osallistuu sen jälkeen Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokoukseen.

Kyseessä on monenkeskinen ryhmä, jossa ovat mukana Venäjä, sekä Kiinan euraasialaiset naapurimaat. Järjestö perustettiin parikymmentä vuotta sitten, 14. kesäkuuta 2001, Pekingin ehdotuksesta.

Uzbekistan isännöi Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokousta, joka antaa Xille tilaisuuden tavata myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin henkilökohtaisesti, ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Moskova aloitti sotilaallisen erikoisoperaationsa Ukrainassa helmikuussa.

Matka merkitsee Xin paluuta maailmannäyttämön valokeilaan. Xi on ainoa G20-maiden johtaja, joka ei ole matkustanut maansa ulkopuolelle sen jälkeen, kun ensimmäinen sulkutila koronavirukseen vedoten alkoi tammikuussa 2020.

Keski-Aasian kiertue ajoittuu vajaan kuukauden päähän kahdesti vuosikymmenessä pidettävästä puoluekokouksesta, jossa Kiinan johtajan odotetaan saavan valtakirjan kolmannelle valtakaudelleen.

Kazakstanissa Xi käynnisti yhdeksän vuotta sitten maailmanlaajuisen Vyö ja tie -kauppa- ja infrastruktuurialoitteen. Tällä matkalla hän saattaa pyrkiä edistämään myös tätä hanketta.

Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokous on myös tilaisuus luoda yhteyksiä maaryhmään, jota pidetään alueen vastauksena länsimaiden johtamille liittoutumille aikana, jolloin Kiinan suhteet Yhdysvaltoihin ovat kiristyneet yhä enemmän.

Jännitteet ovat olleet korkealla edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin ja muiden amerikkalaisedustajien Taipeihin tekemien provosoivien vierailujen jälkeen, joihin Kiinan reagoi ennennäkemättömillä sotaharjoituksilla Taiwanin saaren ympärillä.

Kun kommunistisen puolueen suurkokous lähestyy, myös lännen hybridisota Kiinaa vastaan tulee entisestään kiihtymään. Kuten venäläinen sinologi Juri Tavrovsky arvioi, ”länsimaiset tiedotusvälineet ja ajatushautomot tulevat hyökkäämään maan ideologista ja organisatorista yhtenäisyyttä ja sen johtoa vastaan”.

Ajatus vallanvaihdosta Kiinassa on erityisen suosittu Bidenin hallinnossa, Yhdysvaltojen ulkoministeriössä, CIA:ssa ja amerikkalaisissa poliittisissa ajatushautomoissa työskentelevien analyytikkojen keskuudessa.

Bidenin hallinnon sekopäisen ulkopolitiikan ja sodanlietsomisen huomioon ottaen, en ihmettelisi, vaikka Xi Jinping yritettäisiin jopa salamurhata tällä viikolla matkansa aikana.

Toinen amerikkalaishanke on Kiinan sisäpolitiikkaan sekaantuminen. Amerikkalaisten mukaan, Kiinan valtapyramidi on samanlainen kuin aikoinaan Neuvostoliitossa. Niinpä he haluaisivat toistaa Kiinassa neuvostokommunismille antamansa kuoliniskun ja asettaa valtaan liberaalin nukkehallinnon, joka mahdollistaisi resurssien ryöstön.

Tämän päivän Kiina on moniulotteinen, teknologisesti ja sotilaallisesti kehittynyt suurvalta, joka on huomattavasti vaikeampi vastus kuin Gorbatšovin ajan heikko ja halvaantunut Neuvostoliitto. Niinpä amerikkalaisten sotahaukkojen haaveet tuskin käyvät toteen.