Hal Brands, amerikkalainen ulkopolitiikan tutkija ja atlantismin puolestapuhuja, väittää ”Venäjän huonon taistelumenestyksen aiheuttavan vakavia ongelmia myös Kiinalle”.

Tällaisia analyysejä lukiessa on syytä muistaa, että tutkija tarkastelee asioita puolueellisesti, amerikkalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linssien lävitse. Brands on kirjoittanut yhdessä Michael Beckleyn kanssa myös kirjan, jossa arvioidaan amerikkalais-kiinalaisen konfliktin kiihtyvän lähitulevaisuudessa.

Brands spekuloi, että Kiinan presidentti Xi Jinping on luultavasti tyrmistynyt siitä, että Putin aloitti näin kömpelön ja epäpätevän hyökkäyksen Ukrainaan pian sen jälkeen, kun Xi oli allekirjoittanut Putinin kanssa ”rajattoman ystävyyden” julistuksen. Toisaalla on epäilty, että Kreml olisi kertonut kiinalaisille suunnitelmistaan jo etukäteen.

Amerikkalaisnäkökulmasta tarkasteltuna, Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut ”strategisia takaiskuja” Pekingille. Yhdysvallat on Bidenin hallinnon johtamana ryhtynyt panostamaan Taiwaniin, indopasifisen alueen puolustusmenot ovat kasvaneet ja Kiinaa on uhkailtu uusilla pakotteilla, mikäli Peking menee Moskovan avuksi.

Brands uskoo, ettei Peking voi kuitenkaan täysin seurata sivusta, mikäli Venäjän sotaonni kääntyy Ukrainassa, koska se johtaisi vähintäänkin heikentyneeseen Venäjään, joka olisi vähemmän hyödyllinen liittolainen ja kykenisi nykyistä heikommin harhauttamaan Washingtonia.

Äärimmillään poliittinen epävakaus Venäjällä voisi aiheuttaa vaikeuksia maiden väliselle ”strategiselle kumppanuudelle”, johon Xi on Brandsin mukaan panostanut niin paljon. Pelkona on myös dominoefekti, jossa Kremlin poliittiset ongelmat heijastuisivat myös Venäjän kumppanimaihin.

Brandsin mielestä, Yhdysvaltojen paras vaihtoehto kilpailussa Kiinaa vastaan on pyrkiä varmistamaan, että Venäjä ei voita Ukrainassa. Tämä jättäisi Xin tilanteeseen, jossa ei ole helppoja vaihtoehtoja.

Amerikkalaistutkija olettaa, että Putin tulee hakemaan lisää tukea Kiinasta, mikäli Venäjän asema huonontuu. Jos Peking ei löydä keinoa tarjota tällaista tukea, maiden väliseen kumppanuuteen saattaa tulla säröjä. Onko Kiina valmis olemaan Venäjän rinnalla avoimemmin, vaikka se kärsisi liitosta taloudellisesti ja poliittisesti?

Virallisesti, Kiina on korostanut diplomaattista ratkaisua tienä rauhaan, eikä kansantasavalta ole kääntynyt Venäjän puolelle Ukrainaa vastaan, vaikka joissakin kiinalaislausunnoissa onkin todettu, että Ukrainan konfliktin perimmäinen alullepanija on länsi, eikä Venäjä. Kiina on Venäjän tavoin kritisoinut sotilasliitto Naton laajentumispyrkimyksiä.

Vaikka suunnanmuutos on ollut nähtävissä jo vuosien ajan, Ukrainan operaatio on vain jouduttanut Venäjän orientoitumista Aasian suuntaan, Euroopan ja lännen sijaan. Itäisessä talousfoorumissa 7. syyskuuta puhunut Putin painotti ”Aasian ja Tyynenmeren maiden nousua” ja esitti lännen olevan ”laskusuunnassa”.

Putin on viime vuosina teroittanut kansainvälisissä suhteissa meneillään olevia ”peruuttamattomia, tektonisia muutoksia”. Liberaali järjestys on kriisiytynyt ja inflaation keskellä oleva maailma on monin tavoin häiriötilassa: myös Ukrainan kriisi on osa tätä ongelmavyyhtiä.

Voiko Venäjä sitten hävitä kamppailun Nato-lännen salajoukkoja ja aseistusta vastaan Ukrainassa? Tällaista lopputulemaa toivotaan länsimaissa, joissa mediatalot ovat hehkuttaneet jokaista Ukrainan pienintäkin onnistumista käänteentekevänä askeleena tapahtumien kulussa.

Kaikesta huolimatta, Venäjän operatiivisia siirtoja toteutetaan hyvin rajoitetulla miesvahvuudella, eivätkä pommikoneet lennä Ukrainan yllä amerikkalaiseen tyyliin. Siitä, että konfliktissa edettäisiin talouskriisin ja nykyjärjestelmän hallitun alasajon ehdoilla, ei Brands valtavirran poliittisen narratiivin toistajana sano mitään.

Vladimir Putin ja Xi Jinping tapaavat piakkoin Shanghain yhteistyöjärjestön kokouksessa, joka pidetään Uzbekistanin Samarkandissa 15.-16. syyskuuta. Presidentit tapasivat edellisen kerran helmikuussa Pekingin talviolympialaisten avajaisissa. Kisojen jälkeen Venäjä aloitti ”sotilaallisen erikoisoperaationsa” Ukrainassa ja uusi rautaesirippu nousi jakamaan idän ja lännen.