Euraasian talousunionin (johon kuuluvat tällä hetkellä Venäjä, Valko-Venäjä, Armenia, Kirgisia ja Kazakstan) oma talousfoorumi kokoontuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa. 26. – 27. toukokuuta järjestettävä tapahtuma on alkanut Kirgisian pääkaupungissa Biškekissä.

Foorumin teemana on ”Euraasian taloudellinen yhdentyminen globaalien muutosten aikakaudella. Uusia mahdollisuuksia investoinneille”.

Talousfoorumiin osallistuu yli 2500 henkilöä 15 eri maasta: Euraasian talousunionin maista sekä valtioista, jotka ovat kiinnostuneita syventämään suhteitaan järjestöön – Kiinasta, Vietnamista, muista Aasian maista, sekä Latinalaisesta Amerikasta. Myös useat Afrikan ja Euroopan maat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa kokousta kohtaan.

Foorumiin kuuluu täysistunto, johon unionin valtioiden päämiehet osallistuvat videokonferenssin välityksellä, sekä 21 temaattista istuntoa, joissa keskustellaan ”liikenne- ja energiainfrastruktuurin kehittämisestä, rahoitus- ja pankkipolitiikasta, teollisuusyhteistyöstä, sähköisestä kaupankäynnistä, nuorisoagendasta, sekä Euraasian talousneuvoston uusista yhteistyöaloista”.

Tilaisuuden avannut Kirgisian pääministeri Akylbek Žaparov uskoo, että Euraasian talousunioni ”pystyy muuttumaan maailmantalouden tärkeäksi kohteeksi ja auttamaan poistamaan vääristymät ja epätasapainon, jotka ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä maailman taloussuhteissa”.

Talousfoorumissa keskustellaan myös ”euraasialaisuuden idean edistämisestä ja sen popularisoinnista”. Tähän liittyy ”nuoriso-ohjelma, joka on yksi Euraasian yhdentymisen uusista aloista, kun ajatellaan nuorten laajaa osallistumista Euraasian talousunionin prosesseihin”.

Kansainvälistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä käsittelevässä paneelikeskustelussa, Valko-Venäjän edustaja, varaulkoministeri Juri Ambrazevitš totesi, että ”Euraasian nousu tapahtuu globaalien muutosten keskellä”. ”Hallitsevaa asemaansa puolustava länsi törmää väistämättä nouseviin maihin”, hän arvioi.

Monet analyytikot uskovat, että jo keskipitkällä aikavälillä tulemme siirtymään ”makroalueiden maailmaan”. Tätä skenaariota tukevat monet tekijät, eikä globalisaation käsitettä määritellä enää vain lännen ehdoilla.

”Siirtymisestä moninapaiseen maailmaan seuraa häiriöitä. Yhteentörmäykset valta-asemaansa puolustavan lännen ja uusia napoja määrittelevien, nousevien johtajien välillä ovat väistämättömiä”, Ambrazevitš vahvistaa.

Hänen mielestään Ukrainan nykyinen konflikti on yksi tällaisista häiriötiloista. ”On rohkaisevaa, että YK:n äänestys [jossa monet maat eivät suostuneet osallistumaan Venäjän-vastaisiin pakotteisiin] on osoittanut, että yhä useammat ei-länsimaiset maat päättävät ajaa omia etujaan. Uusien kehityskeskusten on kuitenkin tehtävä kovasti töitä osoittaakseen oikeutensa olemassaoloon.”

”Ennen kuin makroalueiden maailma näkee päivänvalon, maailmanjärjestys käy läpi monia muutoksia. Esimerkiksi tuotanto- ja logistiikkaketjut lyhenevät ja rajoittuvat valtaviin alueellisiin yhteenliittymiin”, Ambrazevitš ennakoi.

”Tehdasteollisuus nousee jälleen johtavaan asemaan taloudessa, jolloin luonnonvarojen saatavuudesta riippuvaisen teollisen erikoistumisen merkitys kasvaa”, valkovenäläisdiplomaatti katsoi.

Hän korosti, että ”keskittymällä omavaraisuuteen, suurempaan kestävyyteen ulkoisten häiriöiden edessä” ja ”vahvojen hallitusten tehokkaaseen hallintoon”, makroalueilla on mahdollisuus ”muodostaa vaihtoehto länsimaiselle globalisaatiolle, varmistaa resurssien ja varojen oikeudenmukaisempi jakautuminen ja kaikkien ihmisten osallisuus kehitykseen”.

”Liberaalin maailmanjärjestyksen vuoksi kolmannen maailman on mahdotonta saavuttaa samaa elintasoa, kuin kultaisella miljardilla [kehittyneiden maiden kokonaisväestöllä] on. Länsimainen globalisaation käsite sementoi tämän kuilun”, Ambrazevitš sanoi, odottaen muutosta tilanteeseen.

Euraasian talousfoorumin kokoontuminen on jälleen yksi osoitus siitä, että lännen instituutioille löytyy jo haastajansa. Toivottavasti Kirgisian pääministeri Žaparovin toive käy toteen ja Euraasian talousyhteisöstä tulee vielä myös poliittinen unioni, joka kasvaa uusilla jäsenmailla.