Lännen kauhukertomukset Kiinan Xinjiangin alueella tapahtuvasta ”uiguurien sorrosta” ovat palanneet taas uutisaiheeksi. Aivan kuin koordinoidusti, Yle, BBC ja muut läntiset uutistoimistot nostivat väitteet uiguurien kohtelusta esiin juuri kun YK:n ihmisoikeusvaltuutettu on aloittanut vierailunsa Kiinassa.

Myös Britannian ulkoministeri Liz Truss twiittasi aiheesta, vaatien Kiinaa tilille ihmisoikeusrikkomuksista. Jo aiemmin Truss ja kumppanit ovat uhkailleet Kiinan talouskasvun pysähtyvän, ellei Peking ymmärrä alistua lännen komentoon.

Koska retoriikka vain kovenee, lienee vain ajan kysymys, kun länsi siirtyy Venäjän kimpusta kohti Kiinaa. Davosissa, Maailman talousfoorumin kokoontumisessa, multimiljardööri George Soros varoitti jo kuulijoitaan siitä, ettei sivilisaatio kestä ”Putinin sotaa”, eikä ”Xi Jinpingin hallintoa”, joka kaiken lisäksi jatkaa ”nollakoronalinjalla”.

Sorosin mukaan ”Kiinan jatkuvat lukitukset häiritsevät toimitusketjuja, mikä voi pitää inflaation korkealla kaikkialla ja aiheuttaa maailmanlaajuisen laman”. Hän lisäsi, että ”Xin virheet saattavat maksaa hänelle kolmannen [presidentti]kauden”.

Länsimaissa Kiinaan on suhtauduttu nuivasti koronakriisin alkamisen jälkeen. Kiinan talouskasvu ja teknologinen kehitys on myös nähty uhkana, jonka lännen olisi voitettava, jotta angloamerikkalainen ”liberaali järjestys” jatkuisi, eikä maailma kääntyisi valtiojohtoisen sosialismin tielle.

Korona-aikana Kiinan rajut toimet tartuntojen pysäyttämiseksi ovat herättäneet ihastusta, mutta myös kasvavaa paheksuntaa. Kiinassa on jatkettu nollatoleranssia myös omikronvarianttia kohtaan, mitä on käytetty hyväksi lännen Kiinan-vastaisessa propagandassa.

Kiinan tiukkaa koronastrategiaa on arvosteltu jo Maailman terveysjärjestö WHO:nkin taholta ”kestämättömäksi”, mutta Peking pitää kiinni linjastaan. Osasyy on läntisten analyytikkojen mukaan poliittinen: Xi Jinpingin hallinto haluaa näyttää Kiinan olevan maailman paras koronatoimissa.

Vastauksena WHO:n kommentteihin hallituksen lausunnossa todettiin, että ”Kiinan valtava väestömäärä tarkoittaa, että ennaltaehkäisy- ja valvontatoimien höllentäminen johtaisi väistämättä suureen määrään vanhusten kuolemia”, mikä maassa halutaan välttää.

Xi Jinpingin hallinnon mukaan, nykyisellä politiikalla ”koronavirus saadaan kuriin mahdollisimman pienin yhteiskunnallisin kustannuksin, mahdollisimman lyhyessä ajassa”.

Tällainen lähestymistapa on kuitenkin ominaista muullekin Kiinan politiikalle, kuten kiinalainen talousviisas, Fudanin yliopiston dekaani Zhang Jung on selventänyt.

”Kiinan johto on halukkaampi kantamaan lyhyellä aikavälillä suuriakin kustannuksia pitkän aikavälin kehitystavoitteiden edistämiseksi. Erityisesti kriisien keskellä he löytävät ratkaisuja, jotka – vaikka ne tulevatkin usein kalliiksi lyhyellä aikavälillä – mahdollistavat maan paluun omalle tielleen”, Zhang puolustaa.

Proaktiivinen ”sissityylinen politiikka” syntyi vallankumousvuosien aikana, jolloin Kiinan kommunistinen puolue oli usein epäedullisessa asemassa. Tämän strategian ansiosta, joka on maan ”poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden perusta”, Kiinan talous on ”johdonmukaisesti välttynyt ulkoisilta häiriöiltä”.

Vaikka en ole koronarajoitusten ja karanteenien kannattaja, olen kriittisyydestä huolimatta ottanut huomioon myös sen mahdollisuuden, että Kiinan koville otteille löytyy järkevä selitys, olipa viruksen todellinen alkuperä mikä tahansa. Kaikkia mahdollisia skenaarioita kannattaa pohtia tässä erikoisessa tilanteessa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna, sosialistiseen suurvaltaan saatetaan pian kohdistaa vakavia hyökkäyksiä, jotka todennäköisesti vaatisivat myös kovakätistä sisäpoliittista toimintaa, väestön ja valtion puolustamiseksi poikkeusoloissa.

Voisiko siis olla niin, että jatkuva koronatestaaminen, lukitukset ja muut rajoitukset, on toteutettu paitsi psyykkaamaan kansalaisia tulevaa sotaa tai muuta katastrofia varten, myös näyttämään mahdollisille hyökkääjille, että Peking kykenee selviytymään mistä tahansa uhkatilanteesta, kuten tähänkin asti?

Tästä perspektiivistä katsottuna, nollakoronastrategia ja muut totalitaariset toimet (joilla voi olla myös globaaliin talouteen ja tuotantoketjujen toimivuuteen vaikuttavia tarkoitusperiä) lähettävät lännen eliitille viestin, että ”jos yritätte jotain tällaista uudelleen, se ei tule onnistumaan, vaan kostautuu teille itsellenne, joten olisi parempi perääntyä”.

Toki tämä on vain spekulointia, mutta ”uuden normaalin” maailmassa on hyvä harjoittaa luovaa ajattelua ja loogista päättelyä, pelkän emotionaalisen reagoinnin sijaan. Olipa perimmäinen totuus ja lopputulos millainen tahansa, lännen kiihtyvä kamppailu Kiinaa vastaan tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin.