Kiina vastustaa sitä, että ”jotkut vallat käyttävät Ukrainan kriisiä tekosyynä puolustaakseen Naton laajentumista edelleen Aasian ja Tyynenmeren alueelle”, valtioneuvoston jäsen ja ulkoministeri Wang Yi on sanonut.

Hänen mukaansa ”yritykset luoda Aasian ja Tyynenmeren alueen versio Natosta vahingoittavat vakavasti alueen turvallisuutta”.

Yhdysvallat on jo aiemmin esitellyt indopasifisen alueen strategiaansa asiakirjassa, jossa projisoiden väitetään, että ”Pekingin haitallinen käyttäytyminen – pakottaminen, aggressiivisuus, sekä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden heikentäminen – ulottuu kaikkialle maailmaan”, mutta on ”akuuteinta indopasifisella alueella”.

Kiinan ulkoministerin mukaan Yhdysvallat esittää ”haluavansa edistää alueellista yhteistyötä, mutta todellisuudessa se lietsoo geopoliittista kilpailua”. Tämä on ”pahaenteinen liike, jolla pyritään häiritsemään alueellista rauhaa ja vakautta.”

Bidenin astuttua virkaansa, Kiinan ja Yhdysvaltojen päämiehet ovat käyneet useita video- ja puhelinkeskusteluja, mutta mitään signaaleja suhteiden paranemisesta ei ole havaittu. Päinvastoin, Washington yrittää saada liittolaisiaankin asettumaan Kiinaa vastaan politiikan, kaupan ja talouden joka osa-alueella.

Kiinalaisarvioiden mukaan, demokraatit ovat tällä hetkellä ehkä jopa ideologisempia Kiinan suhteen kuin republikaanikollegansa. Trumpin tarkoitus oli saada Kiina taipumaan kannalleen, kun taas Bidenin hallinto toivoo Yhdysvaltojen järjestelmällistä irtautumista Kiinasta.

Trumpin hallinto pyrki estämään Kiinan nousun yrittämällä kuristaa maan korkean teknologian alan. Bidenin kabinetti puolestaan käyttää ”demokratian” ja ”autokratian” ideologista vastakkainasettelua aseellistaakseen ja politisoidakseen jopa kaupankäynnin.

Käytännön tasolla Yhdysvaltojen ulkopolitiikka noudattaa samaa linjaa, oli vallassa kumpi puolue tahansa. Jo Trumpin kaudella ulkoministeriössä ryhdyttiin luomaan strategiaa, joka pohjautui ajatukseen täysin erilaisten ”sivilisaatioiden yhteentörmäyksestä”.

Kiinassa katsotaan, että Washingtonin Kiinan-politiikka lietsoo ”kollektiivista irrationaalisuutta” myös Yhdysvaltojen liittolaisissa. Kansainvälisellä tasolla, Venäjän eristämiseksi on jo sovellettu Ukrainan kriisissä ”joukkojen psykologiaa”, josta ranskalainen sosiologi Gustave Le Bon on kirjoittanut. Sovelletaanko samaa taktiikkaa myös Kiinaa vastaan?

Washingtonin edesottamuksia seurannut politiikan tutkija Zheng Yongnian arvioi, että Yhdysvallat yrittää houkutella Kiinaa sotilaallisiin toimiin Taiwanin kysymyksen ratkaisemiseksi. ”Aivan kuten Yhdysvallat tarvitsi sodan Ukrainassa heikentääkseen Venäjää, se tarvitsee konfliktin [Kiinan kanssa] luodakseen Aasiaan mini-Naton”, Zheng uskoo.

Kiinalaispolitologi ei usko, että Yhdysvallat puolustaisi Taiwania tiukan paikan tullen. ”Puolustavatko Yhdysvallat ja Nato Ukrainaa? Ukraina on vain valtakirja toimille, joiden avulla he haluavat kaataa Venäjän. Nykyinen konflikti ei ole Venäjän ja Ukrainan välinen, vaan Naton ja Venäjän välinen. Taiwanin kohdalla kyse on samasta asiasta”, Zheng esittää.

Yhdysvallat pyrkii luomaan aasialaisen version lännen etuja ajavasta sotilasliitosta ”kahdenvälisten liittoumien, kolmenvälisen AUKUS-sopimuksen, Quad-nelikon ja Viiden silmän allianssin avulla, jotka kaikki on suunnattu Kiinaa vastaan”. Tämän liittouman syntyminen riippuu nyt siitä, mitä Aasian maat päättävät tehdä.

Zhengin mukaan on ymmärrettävää, että ”pienet maat tuntevat olonsa turvattomaksi suurten maiden läheisyydessä ja kehittävät suhteita alueen ulkopuolisiin valtioihin”. Kuitenkin jos ”pienet maat ja ulkoiset voimat ryhtyvät uhkaamaan tätä suurta maata, pienet maat menettävät turvallisuutensa”.

Aasian maiden on nyt pohdittava, lisääkö alueen turvallisuutta se, että tukeudutaan ulkomaisiin voimiin, vai luodaanko yhteistä järjestystä Aasian maiden kesken. Suhteessaan Yhdysvaltoihin, Eurooppa on Aasialle varoittava esimerkki.

Kiinan mielestä Euroopan turvallisuus olisi pidettävä eurooppalaisten itsensä käsissä. Nato on Yhdysvaltojen hallitsema sotilasliitto; koko ”transatlanttinen kumppanuus” on vain väline Washingtonin itsekkäälle vallankäytölle Euroopassa.

Yhdysvallat yrittää koota Kiinan-vastaista liittoumaa indopasifisen geostrategiansa mukaisesti. ”Jos Aasian Nato perustetaan, Aasiassa ei tule koskaan olemaan rauhallista”, tutkija Zheng varoittaa.

Miten käy maailmanjärjestykselle tilanteessa, jossa Yhdysvallat luo uusia kriisipesäkkeitä ja vain lietsoo vastakkainasettelua? Ryhtyvätkö Kiina, Venäjä ja muut strategiset kumppanimaat rakentamaan yhteistä turvallisuusarkkitehtuuriaan, ennen kuin lännen hyökkäysliitto taas iskee?