Pridnestrovian moldovalainen tasavalta (Pridnestrovskaja Moldavskaja Respublika), lyhyemmin Pridnestrovia, jota kutsutaan muualla yhä nimellä Transnistria, on puolen miljoonan asukkaan tasavalta, joka julistautui itsenäiseksi vuonna 1990.

Yksikään YK:n jäsenvaltio ei ole tunnustanut sitä omaksi maakseen (Kaukasuksen pienvaltiot Etelä-Ossetia, Abhasia ja Artsakhin tasavalta ovat ainoina maina tunnustaneet Pridnestrovian itsenäisyyden), vaan katsovat alueen kuuluvan yhä Moldovaan, ainakin teoriassa.

Neuvostoliiton kaatuessa, Moldova julisti romanian koko maan viralliseksi kieleksi. Tätä eivät Transnistrian asukkaat hyväksyneet, vaan alue julistautui itsenäiseksi syyskuussa 1990, mikä taas johti sen ja Moldovan hallituksen väliseen sotilaalliseen yhteenottoon.

Avoin konflikti päättyi viimein kesällä 1992 Venäjän armeijan väliintulon jälkeen; itsehallinnolliseen tasavaltaan onkin tuon jälkeen sijoitettu venäläisiä sotilaita ylläpitämään rauhaa. Länsimaiden näkökulma on, että Venäjä miehittää aluetta.

Koska Ukrainan kriisi saattaa vuotaa yli rajojen Pridnestroviaan ja Moldoviaan, ryhdyin mielenkiinnosta perehtymään kyseiseen alueeseen, jota on myös ”Neuvostoliiton ulkomuseoksi” kutsuttu. Rauhallisempana aikana se olisi erikoinen matkailukohde alueen historiasta kiinnostuneille.

Kun Krimin niemimaalla järjestettiin vuonna 2014 kansanäänestys liittymisestä takaisin Venäjään, myös Pridnestrovia ilmaisi samanlaisen toiveen – merkittävä osa itsenäiseksi julistautuneen alueen väestöstä on aidosti Venäjä-mielisiä (vuonna 2006 Pridnestroviassa järjestettiin kansanäänestys, jossa 97 prosenttia äänestäneistä ilmaisi uudestaan tukensa itsenäistymiselle Moldovasta).

Venäjä ei kuitenkaan Ukrainan kriisin aikana tällaiseen siirtoon suostunut, vaikka Pridnestrovian väestöstä lähes kolmannes on venäjänkielisiä ja Moskovalla on läheiset suhteet alueeseen. Asiaa hankaloittanee sekin, että yhteinen maaraja puuttuu: välissä on vielä Ukraina.

Venäjä-mielisyys juontaa juurensa Neuvostoliiton hajoamisen aikana kärjistyneisiin kiistoihin alueen eri kielten ja etnisten ryhmien asemasta. Transnistria kuului Neuvostoliiton aikana yhdessä muun Moldovan kanssa ”Moldavian sosialistiseen neuvostotasavaltaan”.

Moldovassa esiintyi 90-luvun alkupuoliskolla haluja yhdistyä Romaniaan. Maan länsimielinen nykyjohto taas haluaa Euroopan unionin jäseneksi. Pridnestrovian tasavallassa enemmistöllä on myös Venäjän kansalaisuus.

Neuvostoliiton perintö elää vahvana Pridnestroviassa. Leniniä esittävä patsas on yhä jalustallaan pääkaupungissa, Tiraspolin hallintopalatsin edustalla. Pridnestrovia on säilyttänyt käytössä monia neuvostoaikaisia tunnuksia, kuten esimerkiksi sirpin ja vasaran lipussaan, sekä klassiset neuvostounivormut poliisivoimilla ja armeijalla.

Rakennuskanta ja arkkitehtuuri edustavat myös neuvostoajan ”brutalismia”. Tiraspolissa vierailleet kertovat entisten neuvostojohtajien mukaan nimettyjen katujen olevan siistejä ja symmetrisiä kukkaistutuksineen. Pridnestrovian kaupungit ja kylät tarjoavat aikamatkan neuvostoliittolaiseen tunnelmaan.

Tasavallalla on oma passinsa, rahayksikkönsä, keskuspankkinsa, sekä tullilaitoksensa. Virallisen hallinnon ohella yhteiskunnan mahtivaikuttajiin kuuluu myös vuonna 1993 perustettu Sheriff, entisestä KGB-upseerista miljardööriksi nousseen Viktor Gusanin perustama holding-yhtiö, jonka liiketoimet ulottuvat kaikkialle Dnestr-joen itärannalla.

Sheriff pyörittää huoltoasemia, kahta öljyvarastoa, paikallista mobiiliverkkoa, kuntosaliketjua, rakennusyhtiöitä, konjakkitislaamoa, leipomoita, jalkapalloseuraa, sekä toista alueen kahdesta tärkeästä mediayhtiöstä. Joidenkin arvioiden mukaan yhtiö vastaa noin 60 prosentista tasavallan taloudesta.

Pridnestrovia on ollut viime päivinä taas otsikoissa (suomalaismediassa käytetään tosin vain nimeä Transnistria), koska alueelle on tehty paikallisviranomaisten mukaan ”terrori-iskuja”. Yltääkö Ukrainan konflikti myös separatistitasavallan alueelle? Pridnestrovialaiset pelkäsivät tällaista jo Ukrainan vuoden 2014 vallanvaihdon jälkeen.

Maanantaina turvallisuusministeriön rakennusta Tiraspolissa ammuttiin kranaatinheittimillä ja Parkanyn kylässä sijaitsevaan sotilasyksikköön hyökättiin. Tiistaina tuntemattomat hyökkääjät räjäyttivät kaksi alueellisen radiokeskuksen antennia Grigoriopolin piirin Majakin kunnassa.

Paikalliset viranomaiset luokittelivat räjähdykset ja pommitukset terrori-iskuiksi. Ukrainan mukaan kyseessä oli Venäjän järjestämä provokaatio. Venäläismedioissa on puolestaan syytetty Ukrainaa, Moldovaa, Romaniaa ja Natoa hyökkäyksistä. Ukrainalaisjoukkoja on ollut Pridnestrovian rajan läheisyydessä jo vuosien ajan.

Pridnestrovian viranomaiset ovat pystyttäneet tarkastuspisteitä kaupunkeihin iskujen jälkeen, ilmoitti presidentti Vadim Krasnoselski tasavallan turvallisuusneuvoston kokouksen jälkeen tiistaina. Tasavaltaan on julistettu hälytystila ja turvatoimia on vahvistettu.

Presidentti Krasnoselski on kehottanut Ukrainan viranomaisia ”tutkimaan tiettyjen militanttiryhmien laitonta liikkumista ja niiden suorittamia terroritekoja Pridnestrovian alueella”. Myös Moldovan johtoa Krasnoselski on kehottanut olemaan provosoitumatta.

Pridnestrovian johto aikoo tehdä ”pian päätöksen” siitä, miten ”suojella tasavallan etuja”. Laajeneeko Ukrainan konflikti venäläismielisen Pridnestrovian alueelle ja kohti Moldovaa? Ottaako Kreml – Ukrainan alueiden ohella – separatistitasavallan lopulta osaksi Venäjän federaatiota, kuten sen asukkaat ovat jo pitkään halunneet?