Butša

”Väärennösten sota kiihtyy”, kommentoi ukrainalainen Dmitri Kovalevitš sosiaalisen median seinällään Butšan kaupungissa tapahtuneiksi väitettyjä julmuuksia, jotka ovat herättäneet mediakohua länsimaissa viime päivinä.

Kovalevitš muistuttaa, että ”venäläisjoukot lähtivät Butšasta 30. maaliskuuta”. Butšan pormestari ilmoitti 31. maaliskuuta, että kaupunki on ”venäläisistä vapaa”. Huhtikuun 2. päivänä ”ukrainalaiset poliisit ja kansallismieliset joukot tunkeutuivat Butšaan, eikä kaduilla näkynyt ruumiita”.

Huhtikuun 3. päivänä kaduilta napsittiin yhtäkkiä kuvia ruumiista. ”Miksi juuri Butša, mutta ei Hostomel, Irpen tai Makariv – kaikki naapurikaupunkeja, jotka venäläiset myös jättivät taakseen”, Kovalevitš kysyy retorisesti ja vastaa: ”Koska Butšan nimi muistuttaa englantia puhuvia termistä butchery [teurastus]”. Sotaa se on infosotakin.

Kovalevitšin mielestä pointti on myös siinä, ettei venäläisten väitetyissä toimissa ole mitään logiikkaa. Jos he todella olisivat tappaneet kyseiset siviilit, miksi he olisivat jättäneet kaduillekin ruumiita todisteena sotarikoksista?

Venäjä on kiistänyt väitteet Butšan tapahtumista ja kertonut aloittavansa tutkimukset ”Ukrainan sotilaiden ja radikaalien rikollisista provokaatioista”. Sekä Venäjä että Ukraina ovat vaatineet YK:n turvallisuusneuvostoa käsittelemään asiaa.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan ”länsimaat ja Ukraina ovat levittäneet sosiaalisessa mediassa kuvia lavastetuista vainajista”. Lavrov painotti, että maailmalle on levinnyt ”Ukrainan väärä versio” tapahtumista.

Tällä välin Suomen poliittinen eliitti on kiirehtinyt tuomitsemaan tapahtuneen. Tarvitseeko asiaa edes tutkia, kun syyllinenkin tuntuu olevan heille jo selvä?

Pääministeri Sanna Marinia järkyttävät ”julmat ja raakalaismaiset teot, joita on raportoitu venäläisjoukkojen vetäydyttyä Butšan alueelta ja muualta Ukrainasta”.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa, että ”raportit Venäjän armeijan toimeenpanemista raakuuksista ja siviilien surmaamisesta Ukrainassa järkyttävät syvästi. Butšassa, Irpinissä ja muualla Ukrainassa rikosten kohteeksi joutuneet siviilit ansaitsevat oikeutta”.

Vasemmistoliiton Li Anderssonia ”Butšan alueella ja muualla Ukrainassa paljastuvat Venäjän raakalaismaiset teot järkyttävät syvästi”. Hänkin näyttää omaavan varmaa tietoa siitä, että juuri Venäjä on syyllistynyt alueella sotarikoksiin.

Myös näennäisoppositiossa istuvan Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo twiittaa, kuinka ”Venäjän sotarikokset Ukrainassa ovat julmia, tuomittavia ja vastoin ihmisyyttä” ja ”ne on saatava loppumaan”.

Näyttää siltä, että suomalaispoliitikot tietävät tarkalleen milloin pitää (ja milloin ei pidä) esittää järkyttynyttä siviiliuhrien johdosta. Samoin he eivät kyseenalaista epäilyttävääkään tietoa, jota läntiset tahot haluavat milloinkin levittää.

Butšan rinnalle voisi nostaa esiin niin kutsutun ”Khamisin prikaatin verilöylyn” Tripolissa, ”Libyan sisällissodan”, tai oikeammin Nato-lännen aloittaman Muammar Gaddafin kaatamisoperaation aikana.

Sotilastukikohdan takana oli vaja, jota käytettiin ruumishuoneena. Sinne oli kerätty noin viisikymmentä kuollutta libyalaissotilasta. Kun Nato-joukot saapuivat tukikohtaan, he sytyttivät ruumiit tuleen. Sitten he väittivät, että nämä olivat ”Gaddafin joukkomurhaamia siviilejä”. Länsimaiset tiedotusvälineet toistivat tämän valheen totena.

Mieleen tulee myös se, että samat ihmiset, jotka syyttävät nyt Venäjää sotarikoksista Ukrainassa, väittivät meille, että presidentti Bašar al-Assad käytti myrkkykaasua Syyriassa – juuri kun hän oli muutenkin voitolla ”sisällissodassa”.

Länsimainen suuri yleisö luultavasti uskoo Ukrainan kertomukseen, jonka mukaan ”venäläiset tekivät sen”. Venäjän armeija on tähän asti tehnyt kaikkensa pitääkseen siviilien menetykset minimissä ja iskenyt vain sotilaskohteisiin, joten suhtaudun itse skeptisesti esitettyihin syytöksiin.

Ukrainan joukot puolestaan ovat etsineet Butšasta ja muualtakin ”Venäjän kollaboraattoreita”, joita he uskovat kaupunkeihin jääneiden ihmisten joukosta löytyvän. Epäilykin tällaisesta on johtanut paikallisten surmiin, mutta tämä ei haittaa, koska tärkeintä on ylläpitää Zelenskyin hallinnolle ja sen läntisille taustavoimille mieluisaa narratiivia.