Venäjän presidentti Vladimir Putin teki eilen historiaa ja tunnusti viimein Itä-Ukrainan separatistialueiden, Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen, itsenäisyyden. Venäjän parlamentti ratifioi päätökset lainvoimaisiksi nopealla aikataululla.

Putin perusteli tunnustamista televisioidussa puheessaan, joka käsitteli Venäjän ja Ukrainan yhteistä historiaa, alueen turvallisuusuhkia ja politiikkaa. Hän totesi, että kansantasavaltojen tunnustaminen ”olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten”.

Hänen mukaansa siirto on suora seuraus siitä, että Minskin sopimukset, joiden tarkoituksena oli lopettaa taistelut, ovat epäonnistuneet. Ukrainan hallinto ei ole kiinnostunut rauhanomaisesta ratkaisusta – ”he haluavat aloittaa Blitzkriegin”, Putin heitti.

Samalla hän moitti Ukrainaa ”äärinationalismista”, ”natsismista” ja ”russofobiasta” ja viittasi venäjänkielisten uutislähetysten sulkemiseen ja lakeihin, joiden hän sanoi syrjivän venäjänkielisiä.

Valtionpäämies väitti myös, että Kiova lähettää sabotöörejä Venäjän infrastruktuuria vastaan ja yrittää ”vetää ulkovaltoja konfliktiin kanssamme”. Ukrainan pyrkimykset liittyä Natoon merkitsisivät ”välitöntä hyökkäysuhkaa maatamme vastaan”, Putin arvioi.

Putin korosti, että Ukraina ei ole vain Venäjän ”naapurimaa”, vaan ”olennainen osa omaa historiaamme, kulttuuriamme ja henkistä maailmaamme”. Ukrainalaiset ovat ”ihmisiä, joihin venäläisillä on veri- ja perhesiteitä”; he ovat ”ystäviä, naapureita ja kollegoita”.

Putinin mukaan ”moderni Ukraina” luotiin kysymättä asiasta miljoonilta alueella asuvilta ihmisiltä. Tämä oli Neuvostoliiton johtajien aikaansaannos, jossa karkeasti eroteltiin Venäjän historiallisia alueita. Lenin ja Nikita Hruštšov mainittiin Putinin puheessa.

Yhdysvaltojen vallankaappauksen jälkeen, vuodesta 2014 saakka, Ukrainaa ovat johtaneet lännen ohjailemat nukkehallinnot, joiden tehtävänä on ollut vuosien ajan rakentaa Venäjän-vastaista vyöhykettä ja käydä sotaa ”kapinallista” ukrainanvenäläistä itää vastaan.

Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin tasavallat julistautuivat itsenäisiksi Kiovan hallinnasta Maidanin tapahtumien jälkeen, kun väkivaltaiset katumielenosoitukset kaatoivat Ukrainan demokraattisesti valitun hallituksen.

Tähän mennessä Venäjä tai mikään muu YK:n jäsenmaa ei kuitenkaan ole tunnustanut niitä suvereeneiksi kansakunniksi, ja Moskova on tukenut Minskin sopimuksia, joiden tarkoituksena on saada konfliktiin diplomaattinen ratkaisu ja sovittaa Donbass ja Kiova yhteen.

Vielä viime viikolla Putin kehotti Ukrainan hallitusta istumaan neuvottelupöytään Donbassin edustajien kanssa ja sopimaan asioista, jotta yhä jännittyneempi tilanne saataisiin loppumaan. Toki Kiovan haluttomuus oli jo tiedossa ja reaalipolitiikan pyörät pyörivät eteenpäin.

Läntiset johtajat ovat jo kuukausia varoittaneet Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä Ukrainaan ja sanoneet, että Moskova voisi käyttää Donbassin alueita vastaan suunnattuja operaatioita oikeuttaakseen armeijansa lähettämisen sinne.

Venäjä on halunnut solmia lännen kanssa turvallisuussopimuksen, joka lopettaisi Yhdysvaltojen johtaman sotilasliitto Naton itälaajentumisen ja turvaisi vakauden koko Euroopan mantereella. Putinin mukaan vaateet on hylätty ja Venäjään kohdistuvan uhan taso on vain lisääntynyt.

Putin vahvisti myös, että hän oli vuonna 2000 esittänyt Yhdysvaltojen silloiselle presidentille Bill Clintonille ajatuksen Venäjän liittymisestä Natoon. Lännelle tämäkään vaihtoehto ei kelvannut ja poliittinen kuilu Venäjään on vuosi vuodelta vain kasvanut.

Putin yritti selventää asiaa sanomalla suoraan, ettei Yhdysvallat halua Venäjän kaltaista ”ystävää tai liittolaista”. Ei ole väliä, millainen poliittinen järjestelmä Venäjällä on, sillä länttä hallitseva eliitti ei ”yksinkertaisesti halua nähdä niin suurta ja itsenäistä maata kuin Venäjä”. Niinpä Venäjälle jää vain ”vihollisen” rooli.

Kuten venäläinen akateemikko Vladimir Sokolov on esittänyt, Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä saattavat vielä yhdistyä. Kaikki nämä kansat kuuluvat historiansa, kulttuurinsa, veren- ja henkisen perintönsä kautta ensisijaisesti venäläiseen maailmaan, erilliseen venäläiseen sivilisaatioon, eikä niiden kuulukaan ”länsimaistua”.

Suomessa ja ”yhtenäisessä lännessä” Putinin puhetta on kauhisteltu ja kutsuttu ”synkäksi” ja ”kylmääväksi”. Vertauksia Staliniin ja Hitleriin on jälleen esitetty ja Putinin näkemykset on tuomittu niin Suomen valtiojohdon kuin EU:nkin taholta. Bidenin hallinto aikoo määrätä Venäjälle ja kansantasavalloille ensi alkuun pakotteita. Moni saattaa pohtia, johtavatko viime aikojen tapahtumat sotaan?

Kuten jotkut analyytikot ovat jo esittäneet, uusi maailmanjärjestys muotoutuu vääjäämättä edessämme. Yhdysvaltojen ajatus yksinapaisesta maailmasta on epäonnistunut, samoin kuin heidän pyrkimyksensä päättää koko ihmiskunnan kohtalosta. Maailma on siirtymässä pois atlanttisesta ylivallasta euraasialaisesti värittyneempään aikaan. Ehkä se ei ole täysin huono asia.