Suomalainen politiikka ei useinkaan inspiroi, mutta koronarajoitusten keskellä ja protestimielialan vuoksi oli ilo huomata, että vain nelisen kuukautta sitten perustettu, kansanedustaja Ano Turtiaisen johtama Valta Kuuluu Kansalle -puolue, sai aluevaaleissa läpi kymmenen ehdokastaan.

Valtakunnallisesti puolue sai 1,3 prosenttia äänistä, mikä on hieman yli 24 000 ääntä. VKK:n menestys on jo aiheuttanut sekä someriemua että -raivoa, mutta on muistettava, että vanhojen puolueiden äänestäjät jyräsivät taas Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan sotealueiden enemmistöksi.

On käsittämätöntä, että kaiken koronahulluuden ja rajoitusten jälkeen ihmiset vieläkin äänestävät tätä kolmikkoa, mutta näin ne asiat meillä Suomessa menevät. Toivottavasti VKK:n nousu jatkuu myös seuraavissa eduskuntavaaleissa, sillä puolueen kansallista itsenäisyyttä korostava linja on sentään parempi kuin globalistien agendaa puoltavilla pääpuolueilla.

Ylen vaalivalvojaisissa VKK ignoroitiin täysin, mutta sittemmin puolueesta on ollut pakko kirjoittaa edes jotain; television aluevaaleja käsittelevissä uutisissa VKK:ta ei ole ainakaan minun tietääkseni tuotu esiin. En ihmettelisi, jos eduskuntavaaleja ennen puolueeseen kohdistettaisiin systeemaattinen mustamaalauskampanja.

Aluevaaleissa äänestysprosentti jäi alhaiseksi, alle viiteenkymmeneen prosenttiin, mikä saattaa kertoa siitä, ettei soteuudistuksella ole kansan enemmistön mandaattia. Suuret ikäluokat ja hyvin toimeentulevat äänestivät innokkaammin ja kolme kärkipuoluetta saivat ainakin hetkellisesti kokea ”paluun menneisyyteen”.

Miten käy soteuudistuksen ja uusien hyvinvointialueiden, jos ja kun maailmanlaajuinen inflaatio syvenee? Pörssikuplien asiantuntija, sijoittajakonkari Jeremy Grantham, on jo todennut, että romahdus on alkanut. Minkälaista sisäpolitiikkaa Suomessa tullaan tässä tilanteessa tekemään?