Näyttää yhä todennäköisemmältä, että Yhdysvaltojen keskuspankki ja nykyiset globalistivallat käyttävät inflaation dramaattista nousua tekosyynä kaataakseen rahoitusmarkkinat ja sen myötä historian suurimman rahoituskuplan, esittää riskianalyytikko F. William Engdahl.

Toimitusketjuhäiriöt Aasiasta Pohjois-Amerikkaan ruokkivat pahinta inflaatiota neljään vuosikymmeneen. Keskuspankit ovat valmiita kaatamaan velkaantuneen järjestelmän ja valmistelemaan maailman rahoitusjärjestelmän uudelleenkäynnistyksen.

”Konteksti on avainasemassa”, arvelee Engdahl. Rahoitusjärjestelmän kaatamista valmistellaan keskellä pandemiatoimenpiteitä, jotka ovat pitäneet yhteiskunnat poikkeustilassa jo kahden vuoden ajan.

Samaan aikaan Bidenin hallinnon johtamat Nato-vallat nostavat sodan uhkaa, lennättäen aseita ja neuvonantajia Ukrainaan, provosoiden Venäjää reagoimaan. Myös Kiinaan kohdistuva painostus kasvaa ja toistaiseksi sijaissotia Pekingin hallintoa vastaan käydään Etiopiassa, Afrikan sarvessa ja lukemattomissa muissa paikoissa.

Onko tämä vastakkainasettelu teatteria vai täyttä totta? Onko Yhdysvaltojen ja Venäjän kesken on jo sovittu, että järjestetään alueellinen konflikti Itä-Ukrainassa? Nato-intoilijoille aseellinen yhteenotto varmasti sopisi. Informaatiovaikuttamiseen valjastetun valtamedian sotarummutus on ollut viime aikoina voimakasta.

Oli miten oli, geopoliittisesta kilpailustaan huolimatta kaikki osapuolet Yhdysvalloista Venäjään ja Kiinaan näyttävät hyväksyvän Davosin ja YK:n pitkän tähtäimen agendat, joten kovin syvällisistä erimielisyyksistä tuskin on kysymys.

Dollarijärjestelmän uhkaava romahdus, joka velkasiteiden vuoksi romahduttaisi suurimman osan maailmaa mukanaan, tekee tuloaan samalla, kun suuret teollisuusmaat ovat ajautumassa energiapoliittiseen itsetuhoon niin sanotun ”vihreän siirtymän” vuoksi EU:ssa, Yhdysvalloissa ja muualla.

”Naurettava nollahiilipolitiikka, jonka tavoitteena on hiilen, öljyn, kaasun ja jopa ydinvoiman asteittainen poistaminen käytöstä, on jo saattanut EU:n sähköverkon suurten sähkökatkosten partaalle tänä talvena, koska riippuvuus epäluotettavasta tuuli- ja aurinkoenergiasta muodostaa merkittävän osan sähköverkosta”, Engdahl kritisoi.

Saksan uusi ”vihreä” hallitus valvoo kolmen ydinvoimalan pakkosulkemista, jotka tuottavat sähköä koko Tanskan verran. Tuuli- ja aurinkovoimalla ei voida mitenkään korvata ydinvoiman jättämää aukkoa.

Yhdysvalloissa Bidenin väärin nimetty Build Back Better -politiikka on ajanut polttoaineiden hinnat ennätyskorkealle. Korkojen nostaminen tässä tilanteessa voi tuhota koko tunnetun maailman, mikä näyttää olevan juurikin tavoitteena. Tietyt tahot ovat valmiita ottamaan suuren riskin.

Syyskuun 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen Federal Reserve ja muut suuret keskuspankit Euroopassa ja Japanissa, ovat pyrkineet ennennäkemättömään nollakorkoon ja usein ”kvantitatiiviseen keventämiseen”, velkakirjojen ostoihin, pelastaakseen suuret rahoituslaitokset.

”Sillä ei ollut juurikaan tekemistä reaalitalouden terveyden kanssa. Kyse oli historian suurimmasta aivokuolleiden pankkien ja rahoitusrahastojen pelastamisesta”, riskianalyytikko katsoo. ”Fedin ja muiden keskuspankkien ennennäkemättömän politiikan ennakoitavissa oleva tulos on ollut keinotekoinen inflaatio, joka on johtanut historian suurimpaan spekulatiiviseen osakekuplaan.”

Engdahlin mielestä ”Fed valmistelee pörssiromahdusta vuodelle 2022, mutta tällä kertaa sitä käytetään todellisen suurlaman käynnistämiseen, joka on pahempi kuin 1930-luvulla, jolloin kymmenet miljoonat tavalliset amerikkalaiset näkivät säästöjensä tuhoutuvan”.

Korkojen nostaminen tässä epävarmassa tilanteessa on omiaan romahduttamaan Yhdysvaltojen ja koko maailman hauraan rahoitusjärjestelmän ja tasoittamaan tietä megakriisille, jossa kansalaiset saadaan kerjäämään hätäapua digitaalisen rahan ja ”suuren uudelleenkäynnistyksen” muodossa.

”On syytä huomata, että jokainen suuri Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden romahdus lokakuusta 1929 lähtien, mukaan lukien vuodet 2007-8, on ollut seurausta Fedin tahallisista toimista, jotka on naamioitu väitteillä inflaation hillitsemisestä”, Engdahl selittää.

Tällä kertaa vahingot voivat olla valtavia. Korkojen nousu laukaisee maksukyvyttömyyskriisejä kaikkialla maailmassa. Engdahl väittää, että Fedin johtamat keskuspankit ovat tietoisesti luoneet maaperää tälle tilanteelle vuoden 2008 kriisistään lähtien, ajamalla korot nollaan tai jopa negatiiviseksi.

Näinkö valepandemian poikkeusoloista, sodan uhan alla, siirrytään lopulta kaiken vanhan kaaduttua digitalisoituun talouteen ja autoritaaristen oligarkkien kontrollijärjestelmään? Vai tarvitaanko vielä lisäksi hollywoodmainen (mutta yhtä epäaito) uhka ulkoavaruudesta hämmentämään ihmisten mieliä entisen sivilisaation alasajossa?

Onko siirtyminen teknokraattiseen valvontadystopiaan väistämätöntä? ”Neljännen teollisen vallankumouksen” siivittämästä digiajasta ja tekoälymaailmasta kirjoitetaan kaikenlaista, vaikka olemme vasta tämän murroksen alkuvaiheessa.

Tällä hetkellä näyttää pahalta, mutta haluaisin uskoa, ettei rikkaiden ja vaikutusvaltaisten vanhojen miesten visioima iloton, totalitaarinen suunnitelma kansojen alistamiseksi, ole ainoa tulevaisuusvaihtoehto, vaikka maailmanjärjestys muuttuisikin.