Presidentti Sauli Niinistö osoitti jälleen harkintakyvyn puutetta (tai itsepintaista halua näyttää olevansa maamme johtava Lännen™ infosotamies), sillä hän osallistui maanantaina Krimin palauttamisesta haaveilevan Krim-foorumin (Crimea Platform), ”huippukokoukseen” Ukrainan Kiovassa.

Kokousta isännöi Ukrainan koomikko-presidentti Volodymyr Zelenskyi ja sen tarkoituksena oli hänen mukaansa ”Krimin kysymyksen esillä pitäminen kansainvälisessä yhteistyössä ja Krimin tilanteeseen liittyvän kansainvälisen koordinaation vahvistaminen”.

Tilaisuuteen osallistui ukrainalaislähteiden mukaan edustajia 44:stä eri valtiosta ja kansainvälisestä järjestöstä. Paikalla oli edustajia myös Euroopan unionin jäsenmaista. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel osallistui kokoukseen toistaen, ettei EU tunnusta Krimin niemimaata ja Sevastopolia osaksi Venäjää.

Mitään mullistavaa ei poliitikkojen ja virkamiesten Kiovassa patsastelu saanut aikaan. Niinistö ehdotti haastattelussa, että ”itä-Ukrainan konfliktin osapuolet sitoutuisivat noudattamaan Minskin sopimusta”, jossa vaaditaan muun muassa raskaiden aseiden poisvetämistä alueelta. Vuonna 2015 neuvoteltua sopimusta ei ole siirretty käytäntöön, eikä Zelenskyin hallintokaan tunnu siitä innostuvan, vaan jatkaa Donetskin ja Luhanskin alueiden kapinallisten ja siviiliväestön pommittamista.

Niinistö ei sentään usko, että Ukrainan ja Venäjän välisiä ongelmia ratkaistaisiin tällaisissa kokoontumisissa, vaan kyseessä oli lähinnä ”myötätunnon osoittaminen Ukrainalle”. Venäjän mielestä kyseessä oli pikemminkin ”epäystävällinen ele”, mutta sellaisiin on Kreml saanut euromaiden taholta tottua Ukrainan Maidanin jälkeen.

Niinistö vakuutti, että ”Suomi tukee kansainvälisiä ponnisteluja Ukrainan alueellisen integriteetin palauttamiseksi”. Sopii kysyä, sisältyykö tähän ”tukeen” osallistuminen sotilaalliseen iskuun Venäjää vastaan, sillä Krimin niemimaata ei noin vain enää palauteta lännetetyn Ukrainan osaksi.

Niinistön matka sisälsi myös yrityksen lobata hänen viimeisintä ideaansa uudesta Etykin kokoontumisesta, jota hän saisi isännöidä ikään kuin poliittisen uransa loppuhuipentumana. Krim-foorumin kokouksessa Niinistö peräänkuulutti jälleen kylmän sodan aikaista ”Helsingin henkeä”, joka olisi nyt tarpeen.

Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut Krim päätyi Ukrainalle, kun Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov päätti lahjoittaa sen ystävyyden osoituksena vuonna 1954. Lahjoituksella ei ollut tuolloin vielä suurta käytännön merkitystä, sillä Ukrainakin oli neuvostotasavalta.

Krimin asukkaista valtaosa on venäläisiä. Venäjä liitti Krimin takaisin itseensä kansanäänestyksen jälkeen, Ukrainassa vuonna 2014 tapahtuneen, lännen masinoiman vallankaappauksen myötä. Krimin asukkaat olivat toivoneet paluuta Venäjän yhteyteen jo 1990-luvulta lähtien.

Krimin sijaan kokousvieraiden olisi kannattanut pohtia akuutimpia reaalipoliittisia kysymyksiä. Seitsemän vuoden ajan Ukraina on ollut Yhdysvaltojen suorassa valvonnassa. Amerikan geopoliittisia intressejä ajaessaan, ukrainalaiset ovat joutuneet erilleen perinteisistä naapureistaan. Mitä tapahtuu, kun lännen rahahanat menevät kiinni ja Yhdysvallat vetäytyy romahtaneesta valtiosta?

Kokeeko Ukraina vielä Afganistanin kohtalon, kuten opposition kansanedustaja Ilja Kiva on epäillyt. ”Kuvat, joita näemme tänään Kabulin lentokentältä, ovat itse asiassa Ukrainan tulevaisuus, kun ne, jotka palvelivat Yhdysvaltojen hallintoa maansa intressit hyläten, juoksevat karkuun tuhottuaan talouden ja takertuvat pois lentävien amerikkalaiskoneiden laskutelineisiin”, Kiva on esittänyt hirtehisesti.