Onko Joe Biden Amerikan Boris Jeltsin?

Yhdysvaltojen uusi presidentti Joe Biden osallistui Münchenin turvallisuuskokoukseen etäyhteydellä Valkoisesta talosta Washingtonista perjantaina

Biden hyökkäsi puheessaan Venäjää ja Kiinaa vastaan, mutta yritti ristiriitaisen oloisesti pehmentää sanomaansa esittämällä, ettei kyse ole kuitenkaan ”idän ja lännen asettamisesta toisiaan vastaan”. Myöskään ”kylmän sodan jäykkiin blokkeihin” Valkoisen talon uusi isäntä ei haluaisi enää palata.

Yhdysvalloissa ja muuallakin on jo pohdittu, mitä Bidenin presidenttikausi tulee pitämään sisällään. 78-vuotiaan konkaripoliitikon johdettavana on jakaantunut maa, joka ui syvällä erilaisissa poliittisissa, kulttuurisissa, sosiaalisissa ja taloudellisissa kuohuissa.

Niccolo Soldolle Bidenin presidenttiys tuo mieleen Boris Jeltsinin toisen kauden Venäjän federaation johtajana. Vertailu ei ole täydellinen, mutta tiettyä yhtäläisyyttä on Soldon mukaan havaittavissa.

Bidenin regiimi pyrkii kääntämään kellon takaisin vuoteen 2012; aikaan, jolloin republikaanipuolue oli ideologisesti lopussa ja demokraatit ryhtyivät toteuttamaan kulttuurisia ja taloudellisia muutoksia, jotka sitten johtivat suureen järkytykseen vuonna 2016. 

Biden ei kuitenkaan ole puhujana mikään Barack Obama. Hän on taipuvainen hölmöihin lausuntoihin ja kognitiivisiin kömmähdyksiin, jotka muistuttavat humalaisen Jeltsinin säälittäviä toilailuja. Terveysongelmien takia Jeltsin näyttäytyi loppuvaiheessa vain harvoin julkisuudessa. 

Soldo huomauttaa, että Biden oli jo presidentinvaalikampanjansa aikana enemmän suurelta yleisöltä piilossa kuin esillä parrasvaloissa. Jatkuuko tämä poissaolo läpi koko presidenttikauden, ja jos jatkuu, kuka johtaa Yhdysvaltoja Bidenin asemasta?

Jeltsinin ”poissaollessa”, hänen perheensä ja sisäpiirinsä ryhtyivät käyttämään presidentin tilaa hyväkseen. Bidenillä on myös epämääräisiä kytköksiä lähipiirinsä kanssa. Joutuuko hän vielä presidenttinä vastaamaan kysymyksiin, jotka liittyvät hänen poikaansa Hunteriin ja ukrainalaiseen Burisma-kaasuyhtiöön

Bidenin tiimin henkilövalinnat ovat jo osoittaneet, että hallinto nojaa vahvasti maailman suurimmaksi väitettyyn varainhoitoyhtiö BlackRockiin (aivan kuten Obaman hallinto nojasi Goldman Sachsiin). Soldo ei voi olla ajattelematta, että BlackRockin mukanaolo voi tuoda eteen uusia korruptioepäilyjä tulevaisuudessa. 

Jeltsinin tapauksessa hänen ensimmäisellä toimikaudellaan Venäjälle syntyi uusi oligarkkien luokka, joka otti toisella kaudella maan kokonaan hallintaansa. Jeltsinin avulla he riisuivat Venäjän luonnonrikkauksista ja valtion omaisuudesta. Keski- ja alaluokat köyhtyivät, kun oligarkit kasvattivat omaisuuttaan.

Uskooko kukaan vakavissaan, että Bidenin hallinto tekisi kaikkensa Jeff Bezosin, Mark Zuckerbergin, Tim Cookin tai Jack Dorseyn kaltaisten miljardöörien hillitsemiseksi, Soldo kysyy retorisesti ja vastaa itse: ei tietenkään, koska heillä oli keskeinen rooli Bidenin nostamisessa presidentiksi. 

Samoin oligarkit Boris Berezovski ja Vladimir Gusinski petasivat vuoden 1996 Venäjän presidentinvaalit Jeltsinille. He omistivat hänet ja heidät palkittiin palveluksistaan, aivan kuten amerikkalaisoligarkitkin tullaan palkitsemaan, Soldo arvioi.

Myös tiedotusvälineiden suhtautumisessa Bideniin ja Jeltsiniin löytyy yhtäläisyyksiä. Kiitos median puolueellisen uutisoinnin, amerikkalaisille syötettiin Bideniä tukevaa narratiivia koko vaalikampanjan ajan, samaan aikaan kun Trumpia vastaan hyökättiin vuorokauden ympäri. Venäläiset tiedotusvälineet, jotka oligarkit Berezovski ja Gusinski omistivat, hoitivat samaa tehtävää Jeltsinin vuoden 1996 voitossa.

Bidenin suulla on sanottu, että Yhdysvallat palaa globaaliksi toimijaksi. Amerikkalaissotilaita ei tulla vetämään pois Afganistanista eikä Syyriasta. Aivan kuten Jeltsin johti aikanaan yhä tehottomampaa venäläisarmeijaa, Biden ei ole osoittanut halukkuutta uudistaa sotavoimia: amerikkalaisarmeija on yhä sidottuna konflikteihin, joita se ei kykene voittamaan. 

Afganistanissa palvelee tätä nykyä amerikkalaissotilaita, jotka ovat syntyneet vuonna 2001 alkaneen sodan jälkeen. Biden näyttää Jeltsinin tavoin aikovan pysyä kurssilla, joka rikastuttaa aseteollisuutta. Varapresidenttinä Biden twiittasi Yhdysvaltojen vetäytyvän Afganistanista vuonna 2014 – toisin kuitenkin kävi.

Soldo on pannut merkille myös tiedustelupalvelujen roolin Bidenin ja Jeltsinin nousussa. Koko presidenttikautensa ajan Trump joutui vastaamaan eläköityneiden viranomaisten, kuten CIA:n entisen johtajan John Brennanin, syytöksiin ”Venäjä-yhteyksistä”. Tiedustelupalvelun ja median yhteistyö epäilysten kylvämisessä piti Trumpin hallinnon epävakaana. 

CIA:n rooli Jeltsinin uudelleenvalinnassa on vielä hämärämpi, mutta yksityiskohtia on vuotanut julkisuuteen: Jeltsin voitti vaalit liike-elämän ja median oligarkkien sekä Yhdysvaltojen tiedusteluväen avustuksella. Myös Biden on noussut näennäiseen valta-asemaansa median, tiedustelupalvelun ja oligarkkien yhteispelillä. 

Pysyvä valtiokoneisto, ”syvä valtio”, voi nyt jatkaa siitä, mihin Obaman katastrofaalisella kaudella jäätiin. Soldo kuitenkin spekuloi, voisiko Amerikassa käydä samoin kuin Venäjällä, jossa Jeltsinin suosion romahdus avasi oven Vladimir Putinille. Länttä hallitseva eliitti taitaa olla eri mieltä.

Viimeiset Neuvostoliiton jäännökset murenivat Boris Jeltsinin aikana. Hänen edeltäjänsä, pääsihteeri Mihail Gorbatšov, yritti pelastaa maan perestroika- ja glasnost-uudistusohjelmilla. Epäonnistuminen johti itäblokin hajoamiseen, kun federaation yksittäiset tasavallat alkoivat kommunismin romahdettua suunnata kohti länttä. 

Soldo kertaa, kuinka Neuvostoliiton järjestelmä oli horjunut jo koko 1980-luvun ajan. Kuilu puolue-eliitin ja kansalaisten välillä oli kasvanut liian suureksi. Lopulta luottamus hallintoon ja talousjärjestelmään romahtivat. Sama kohtalo voi olla edessä Yhdysvalloillakin, joka yrittää väkisin pitää kiinni entisestä asemastaan. 

Soldo on pessimistinen Amerikan tulevaisuuden suhteen: demokraattinen prosessi on rikki ja ihmisten luottamus valtioon on heikko. Koronakriisin keskellä Yhdysvallat ei ole kyennyt suojelemaan kansalaisiaan, saati tarjoamaan edes alkeellisimpia palveluja. Opiaattien ja kannabiksen käyttö on kasvanut ja väestön elinajanodote on lyhentynyt, aivan kuten alkoholihuuruisella 90-luvulla Jeltsinin Venäjällä. Soldon mielessä herää kysymys, hallinnoiko Joe Biden kohta Yhdysvaltojen jäännöksiä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s