Amerikkalaisjoukot pois Lähi-idästä

Qassem Suleimanin murha on avannut kokonaan uuden vaiheen koko [Lähi-idän] alueella, Libanonin Hizbollah-järjestön johtaja Hassan Nasrallah sanoi televisiopuheessaan.

Nasrallah kehotti Irakia vapauttamaan itsensä miehittäjästään. ”Irakin vastarintaliike ei anna yhdenkään amerikkalaissotilaan jäädä Irakiin”, Nasrallah vakuutti.

Hizbollahin johtaja kuitenkin kielsi vahingoittamasta amerikkalaisia siviilejä, ”sillä sellaiset teot hyödyttäisivät vain presidentti Trumpia”. Sen sijaan Yhdysvaltojen armeijan kohteet alueella ovat Nasrallahin mukaan vapaata riistaa.

”Kun amerikkalaissotilaita ja upseereita ryhdytään kuljettamaan takaisin Yhdysvaltoihin ruumisarkuissa, Trump ja hänen hallintonsa ymmärtävät, että he ovat menettäneet alueen kontrollin ja tulevat häviämään myös vaalit”, Nasrallah sanoi.

”Yhdysvaltojen karkottaminen koko Lähi-idästä on kohtuullinen hinta Qassem Suleimanin ja muiden sotilasviranomaisten murhasta”, Nasrallah lisäsi.

Myös Irakissa asenteet Yhdysvaltoja kohtaan ovat entisestään koventuneet. Irakin parlamentti päätti sunnuntain hätäkokouksessa, että Yhdysvaltojen johtaman liittouman sotilaiden on poistuttava maasta. Irakissa on tällä hetkellä noin viisituhatta amerikkalaissotilasta; myös EU-maista maassa on henkilöstöä.

Tyypilliseen tapaansa Trump uhkaili heti Irakia talouspakotteilla ja mafiosotyyliin sanoi Irakin joutuvan maksamaan miljardeja dollareita, mikäli Yhdysvaltojen hulppeat tilat Irakissa jäävät tyhjilleen. Trump epäilemättä jatkaa twiittailuaan aiheesta ja vastarintaan asettuneiden Lähi-idän maiden uhkailua.

Iranin vallankumouskaartin erikoisjoukkojen uusi komentaja, Esmail Qaani, aikoo jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla tiellä. Iranin eliittijoukkojen komentaja on myös todennut, että ”ainoa hyväksyttävä hyvitys Qassem Suleimanin murhasta on Yhdysvaltojen joukkojen poistaminen koko alueelta”.

Sotilasliitto Nato on järjestänyt hätäkokouksen Brysselissä Lähi-idän kriisiytyneen tilanteen vuoksi. ”Meidän täytyy selvittää, mitä nyt tapahtuu”, Nato-lähde kommentoi tänään kokouksen alla.

Iran-kommentteja ja amerikkalaistunutta kansallismielisyyttä

Iranin komentaja Qassem Suleimanin poliittista salamurhaa sekä Iranin ja Yhdysvaltojen välistä konfliktia käsitteleviä kommentteja lukiessani olen jälleen pannut merkille, kuinka surkea on niin sanotun ”nativistisen populismin” tai ”kansallismielisyyden” tila Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Otetaanpa muutama kuvaava esimerkki.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio kirjoittaa Twitterissä Qassem Suleimanin olleen ”islamistiterroristi”. Suomen pitäisi Tavion mielestä ”asettua Yhdysvaltojen puolelle”. Yhdysvaltojen ”kritisointi Suomen korkeimmalta valtionjohdolta” on Tavion mukaan ”tulkittavissa Iranin puolustamiseksi”.

En tiedä, onko Tavio tietämätön vaiko vain epärehellinen, kun fakta on, että Suleimani ja Iran ovat taistelleet juuri näitä Yhdysvaltojen tukemia islamistiterroristeja (Isis, al-Qaida, jne) vastaan. Perussuomalaisten nuorten lisäksi tyhmyys näyttää tiivistyvän myös PS:n kansanedustajien keskuudessa. Marinin hallituksen kritisoimisessa ilmeisesti kaikki keinot ovat sallittuja.

Italian oikeistopopulistien johtohahmo, Lega-puolueen Matteo Salvini, on sosiaalisessa mediassa ylistänyt Trumpin iskua. Salvinin mielestä ”vapaan lännen miesten ja naisten on syytä kiittää Trumpia ja amerikkalaista demokratiaa yhden maailman vaarallisimman miehen eliminoimisesta”. Salvinin mielestä Qassem Suleimani oli terroristi, ”länsimaisten oikeuksien, vapauden ja Israelin vihollinen”.

En näe syytä kannattaa perussuomalaisia, Suomen Sisua, tai muitakaan näennäisen ”kansallismielisiä”, mutta loppupelissä Amerikka- ja sionistimyönteisiä ryhmiä tai henkilöitä. Samaan pussiin pelaavat Venäjää ja Kiinaa vastustavat euroliberaalit ja turvallisuuspolitiikkaa ruotivat Naton kannattajat, atlantistit ja Ylen kolumnistit. Kansallismielisyyden suhteen vuonna 2018 julkaisemani kirjoitus on yhä sisällöllisesti ajankohtainen.

Omasta näkövinkkelistäni edellämainituilla on hyvin vähän todellista eroa: kaikille kelpaisi lännen ylivallan jatkuminen, talousliberalismi ja amerikkalaisessa komennossa jatkossakin oleva Eurooppa. Oma lukunsa ovat suomalaiset new age-henkiset Trump-fanit, jotka luottavat siihen, että Valkoista taloa johtaa nyt ”syvän valtion” ja ”globalismin” vihollinen, jonka jokainen teko tai lausunto on perusteltavissa. Tämä kaikki on miltei surkuhupaisaa, mutta kyse on hyvin vakavista asioista.

Yksittäisiä blogisteja lukuun ottamatta, ainoastaan muutama verkkojulkaisu uskaltaa kirjoittaa Yhdysvaltojen ja angloamerikkalaisjuutalaisen establismentin tuhotöistä sekä terrorismin ja pakolaiskriisin todellisista syistä. Vaihtoehtomedian kenttä on Suomessa pieni ja kaiken aikaa mustamaalauksen kohteena. Suuri enemmistö tukeutuu yhä valtamediaan, tietämättömänä lännen informaatiosodankäynnin kiemuroista.

Iran on harvoja suvereeneja maita, jotka yhä uskaltavat vastustaa amerikkalaista hegemoniaa. Ei olisi mikään voitto Suomelle tai Euroopalle, jos Iranista tulisi uusi Libya suursodan seurauksena. Yhdysvaltoja kritiikittömästi ihannoivien kannattaisi miettiä, millaisia tuhoisia voimia Trumpin hallinto on valmis päästämään valloilleen ja mihin tämä kriisi voi johtaa. Mahdolliset vaikutukset eivät tule jäämään vain Lähi-idän alueelle.

Roistovaltio Yhdysvallat vuonna 2020

Yhdysvallat on nyt sodassa Iranin kanssa, vaikka konflikti oltaisiin voitu helposti välttää. Tämä ei tule päättymään hyvin, kirjoittaa Philip Giraldi, CIA:n entinen vastaterrorismin asiantuntija.

Mitään varsinaista sodanjulistusta ei ole odotettavissa kummaltakaan puolelta, mutta Iranin erikoisjoukkojen komentaja Qassem Suleimanin sekä Irakin kansan mobilisointijoukkojen Abu Mehdi Muhandisin tappaminen lennokki-iskulla tulee kiihdyttämään konfliktia entisestään.

Iran ei voi antaa tärkeän kenraalin tappamisen jäädä ilman vastareaktiota. Vaarana on, että koko Persianlahden alue vajoaa kaaokseen. Iskut amerikkalaiskohteisiin ovat todennäköisiä. Iranilla on suuri määrä diasporassa asuvia kansalaisia eri puolilla Lähi-itää ja se on valmistautunut varjoissa käytävään sotaan jo pidemmän aikaa. Yhdysvallat on jo evakuoinut suurlähetystönsä työntekijöitä ja kehottanut muitakin amerikkalaisia poistumaan esimerkiksi Irakista.

Giraldin mielestä Trump on osoittautunut valehtelijaksi. Hän ratsasti vaalivoittoon lupaamalla päättää Lähi-idän ”loppumattomat sodat”, mutta veti ensi töikseen Yhdysvallat pois Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta ja asetti maalle lisää pakotteita. Trumpin suhtautumista Iraniin värittää Giraldin mukaan hänen ”sisäsiittoinen suhteensa amerikanjuutalaisten yhteisöön”, Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun vaikutuksesta puhumattakaan.

Trumpin hallinto on täydessä vastuussa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Amerikkalaiset sotahaukat ja Israelin sionistit ovat tietysti hyvillään. Entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton toivoo Suleimanin surman olevan ”ensiaskel vallanvaihdolle Iranissa”. Vaikka Irakin pääministeri kielsi tekemästä salamurhaa Irakin maaperällä (kansainvälisellä lentokentällä kaiken lisäksi), Washington ei välittänyt vastalauseista.

Trump sanoo, ettei Yhdysvallat halua sotaa, eikä pyri vallanvaihtoon Iranissa. Samaan aikaan Lähi-itään lähetetään kuitenkin 3000 uutta amerikkalaissotilasta. Toinen sarjavalehtelija, ulkoministeri Mike Pompeo, väittää Yhdysvaltojen sitoutuvan ”lieventämään” tilannetta Iranin kanssa. Kuka enää uskoo amerikkalaisviranomaisten lausuntoja? Uskolliset vasallit, Saksa ja Britannia, ovat tosin yrittäneet väittää Iranin ”provosoineen Yhdysvallat toimimaan”. Ranskan mukaan iskulla on ”vakavat seuraukset”.

Kuin jatkona Suleimanin ja Muhandisin murhille, myöhään perjantaina Irakissa tehtiin uusi ilmaisku. Nyt kohteena oli Irakin kansan mobilisointijoukkojen komentaja. Irakin armeijan mukaan uudessa ilmaiskussa on kuollut ainakin kuusi ihmistä ja kolme on haavoittunut vakavasti. Tällä kertaa Yhdysvallat on kieltänyt olleensa iskun takana. Washington ei ole hyvissä väleissä irakilaisjohdon kanssa, joten iskujen taustasyynä lienee Irakin hallinnon pakottaminen ajamaan amerikkalaisia intressejä oman valtioedun kustannuksella.

Entä mitä tekevät Iranin kanssa juuri yhteiset merisotaharjoitukset pitäneet Venäjä ja Kiina? Nämä maat tuskin tekevät hätäisiä siirtoja tai asettuvat sotilaallisesti suoraan Yhdysvaltoja vastaan, mutta epäsymmetrisiä toimia saattaa seurata. Hyökkäykset Irania vastaan on suunnattu myös Euraasian epävakauttamiseen sekä Venäjän ja Kiinan toiminnan vaikeuttamiseen Lähi-idän alueella. Tilanne vaikuttaa synkältä, vaikka Giraldi uskoo, että nykyiset vaikeudet ovat alkusoittoa Amerikan hegemonisten pyrintöjen päättymiselle.

Trumpin hallinnon alulle panema hävitys on asetettava laajempaan asiayhteyteen. Yhdysvallat on käynyt laittomia sotia ja toteuttanut likaisia operaatioitaan Lähi-idässä jo vuosikymmenten ajan britit, eurovasallit, Israel ja Saudi-Arabia apuvoiminaan. Amerikan sotilaallinen läsnäolo Irakissa ja Syyriassa on rikollista toimintaa, Iraniin kohdistuvista aggressioista puhumattakaan. Washington kääntää kaikki laillisuusperiaatteet päälaelleen ja peittelee tuhoisia toimiaan absurdilla hyvesignaloinnilla.

Alkava vuosi näyttää maailmalle entistä selvemmin, miten turmeltunut ja tuhoisa valtio Yhdysvallat on. Washington kasvattaa sodan uhkaa kaikkialla. Se pommittaa maita Keski-Aasiasta Afrikkaan ja ylpeilee avoimesti vallanvaihto-operaatioillaan Latinalaisessa Amerikassa. Jopa eurooppalaisia liittolaisia uhkaillaan talouspakotteilla, elleivät nämä kiltisti edistä Washingtonin intressejä. Vuonna 2020 Yhdysvallat näyttäytyy entistä avoimemmin muuta maailmaa uhkaavana roistovaltiona.

Suleimanin salamurha

Kirjoitin viime lokakuussa Iranin islamilaisen vallankumouskaartin erikoisjoukkojen komentajaa, kenraalimajuri Qassem Suleimania vastaan tehdystä murhayrityksestä.

Nyt Yhdysvallat on valitettavasti onnistunut tavoitteessaan. Suleimani surmattiin perjantain vastaisena yönä. Pentagonin mukaan presidentti Trump itse antoi salamurhalle siunauksensa.

Iranin vallankumouskaarti on antanut lausunnon, jonka mukaan Suleimani koki marttyyrikuoleman Yhdysvaltojen helikopterien suorittamassa hyökkäyksessä. Myös Irakin hallitus on vahvistanut tiedon. Suleimania kuljettaneeseen autoon kohdistettiin ilmaisku Bagdadin kansainvälisellä lentokentällä.

Iranin ulkoministeri Javad Zarif on kutsunut iskua ”salamurhaksi ja kansainväliseksi terrorismiksi”. Kenraali Suleimani oli tehokas taistelussa Isisiä ja Al-Qaidaa vastaan; hän oli osaamisensa vuoksi vuosia Yhdysvaltojen ja Israelin murhayritysten kohteena. Suleimanin surma tulee varmasti eskaloimaan tilannetta entisestään. ”Yhdysvallat tulee kantamaan seuraukset seikkailupolitiikastaan”, Zarif kirjoittaa Twitterissä.

Iranin korkein hengellinen johtaja ajatollah Ali Khamenei on julistanut kolmen päivän mittaisen suruajan. Khamenei vannoi, että komentajan kuolema tullaan kostamaan ankarasti. ”Marttyyrius oli palkinto hänen väsymättömästä työstään kaikkina näinä vuosina. Vaikka hän on mennyt, hänen työnsä ei pysähdy. Kosto uhkaa rikollisia, jotka tahrivat likaiset kätensä hänen vereensä viime yön tapahtumissa”, Khamenei sanoi.

Iranin presidentti Hassan Rouhani on myös tuominnut iskun ja todennut, että Yhdysvaltojen suorittama salamurha ”tekee Iranista ja alueen muista vapautta hakevista valtioista vain entistä päättäväisempiä Washingtonin vaatimusten vastustajia”.

Qassem Suleimani oli vaikutusvaltainen hahmo Iranissa, Libanonissa, Irakissa ja Syyriassa. Suleimania pidettiin vahvana ehdokkaana Iranin poliittiseen johtoon. Hän vetosi useisiin eri ryhmittymiin, vastasi aluepolitiikasta ja hänellä oli suora yhteys Iranin korkeimpaan hengelliseen johtajaan Khameneihin.

Amerikkalaisten ilmaiskussa kuoli myös seitsemän muuta ihmistä, mukaan lukien Irakin kansan mobilisointiyksikön, Hashed al-Shaabin, varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis. Järjestön tiedottaja Ahmed al-Assadin mukaan ”amerikkalaiset ja israelilaiset vihollisemme ovat vastuussa al-Muhandisin ja Suleimanin kuolemista”. Myös Irakin hallinto on tuominnut iskut ja maan suvereniteetin loukkaamisen.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo jatkoi hänelle tyypillistä idioottimaista käytöstä jakaen Twitterissä videon, jonka hän väitti esittävän joidenkin irakilaisten juhlintaa kadulla komentaja Suleimanin kuoleman johdosta. Epäilemättä isku tulee vaarantamaan Lähi-idässä olevien amerikkalaisten hengen.

Yhdysvalloissa ja muuallakin on ihmetelty presidentti Trumpin käytöstä. Trumpin piti välttää sotimista ja keskittyä kotimaan talouden kohentamiseen. Hän on kuitenkin osoittanut olevansa amerikkalaisen valtiokoneiston vallanvaihto-operaatioiden ja ilmaiskujen käsikassara aivan kuten edeltäjänsäkin.

Vuonna 2011 Trump twiittasi, että tullakseen valituksi presidentiksi, Barack Obama on valmis vaikka aloittamaan sodan Irania vastaan. Nyt näyttää siltä, että hän toimii itse ennusteensa mukaisesti. Yhdysvaltojen aggressiivinen ulkopolitiikka näyttää jatkuvan. Vastatoimia Washingtonin provokaatiolle on varmasti luvassa.

Kiinalaiselta vuosikymmeneltä toiselle

Vuoteen 2010 mennessä Kiina oli alkanut vaikuttaa globaaliin tietoisuuteen uudella tavalla, toteaa Kiinan tuntija Martin Jacques brittiläisessä The Guardian-lehdessä.

Ennen vuotta 2008 lännessä uskottiin yleisesti, että ennemmin tai myöhemmin Kiina tulisi kärsimään vakavasta talouden taantumasta. Taantumaa ei ennustetussa mittakaavassa koskaan tullut. Sen sijaan Yhdysvalloista alkunsa saanut talouskriisi koettelikin länsimaita; sillä oli valtavia seurauksia läntiselle vakaudelle ja itseluottamukselle.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Kiinasta on tullut globaalin talouskasvun veturi. Maailmanpankin kansainvälisen vertailun mukaan Kiinan talous ylitti Yhdysvaltojen talouden jo vuonna 2014, kun mittarina toimi ostovoimapariteetti. Vaikka Kiinan kasvuvauhti on hieman hiljentynyt nykyiseen 6,2 prosenttiin, se on yhä yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista, väittää Jacques. Tänä päivänä sen talous on kaksi kertaa niin suuri kuin se oli vuonna 2010.

Ymmärrettävästi lännen on vaikea hyväksyä uuden ”Kiina-ilmiön” luonnetta. Tuntemukset vaihtelevat epäuskosta syyttelyyn ja varovaiseen arvostukseen, mutta tuskin ihailuun. Kiinan demonisointi on vahvasti esillä lännen infosodankäynnissä; enää pelkkä ”Venäjän uhka” ei riitä. Kiinan nousu on Jacquesin mukaan aiheuttanut Yhdysvalloille ja Euroopalle eksistentiaalisen kriisin, joka saattaa kestää vuosisadan loppuun asti. Lännen tähti on laskussa ja Kiinan nousu on harvinainen, historiallisesti merkittävä tapahtuma, joka tulee mullistamaan maailman.

Vielä viisi-kymmenen vuotta sitten Kiina oli synonyymi halpatyölle. Lännessä ajateltiin, että Kiina tulee jatkossakin jäljittelemään lännen tuotteita ja keksintöjä, eikä kykene omiin innovaatioihin. Kiina on sittemmin osoittanut olevansa vakavasti otettava ja kekseliäs talous: Shenzhenin erikoistalousalueesta on tullut Piilaakson kilpailija ja tällä välin Huawei, Tencent ja Alibaba ovat nousseet samaan sarjaan Microsoftin, Googlen, Facebookin ja Amazonin kanssa. Miksi tämä olisi niin yllättävää, kysyy Jacques. Kiina on rikas ja älyllisesti kehittynyt sivilisaatiovaltio, joka panee paljon painoa oppimiselle ja koulutukselle.

Jacquesin mielestä ehkä selvin ilmentymä Kiinan kasvavasta vaikutusvallasta on vuonna 2013 alulle saatu Vyö ja tie-infrastruktuurihanke. Kunnianhimoisena tavoitteena on rakentaa uusia yhteyksiä kaikkialle Euraasiaan, joka toimii jo kotina kuudellekymmenelle prosentille maailman väestöstä. Jo yli 140 maata, valtaosa kehittyneistä maista, on sitoutunut mukaan hankkeeseen. Siinä missä nykyinen ”kansainvälinen järjestys” lähestyy iltahämäräänsä, Vyö ja tie-hanke voidaan nähdä symbolisesti ”uuden järjestyksen alkiona”, Jacques esittää.

Mitä tähän sanoo Yhdysvallat ja lännen establismentti? Yli neljän vuosikymmenen ajan Kiinan ja Yhdysvaltojen suhde on ollut suhteellisen suotuisa. Donald Trumpin valinta presidentiksi vuonna 2016 merkitsi käännekohtaa. Trumpin vihamielisyys Kiinaa kohtaan ei ole kuitenkaan ainutlaatuista. Samat tuntemukset jaetaan sekä demokraattien että republikaanien riveissä. Vihamielinen asenne pohjautuu pelkoon: globaalisti proaktiivinen Kiina on uhka amerikkalaiselle hegemonialle. Monet amerikkalaiset katsovat tämän hegemonia-aseman kuuluvan kotimaansa DNA:han, veistelee Jacques.

Jo nyt on ilmeistä, ettei Trumpin Kiinan vastainen kauppasota ole saavuttanut tavoitteitaan. Myöskään teknologiasota Kiinaa vastaan ei edisty toivotulla tavalla: Huawein 5G on jo saanut jalansijaa suuressa osassa maailmaa, Euroopan maat mukaan luettuna, Jacques muistuttaa. Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten suhteiden heikkeneminen saattaa ensi alkuun näyttää uudelta kylmältä sodalta, mutta se ei suju edellisen tavoin. Tuolloin Yhdysvallat oli nousussa ja Neuvostoliitto laskussa, nyt on Kiinan tilaisuus nousta.

Aiemman kylmän sodan päällimmäinen piirre oli asevarustelukilpa. Kiina ei ole historiansa aikana kuitenkaan koskaan kilpaillut muiden maiden kanssa sotilasmahtina. Verrattuna Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan aggressiiviseen laajentumispolitiikkaan, Kiina on toiminut huomattavasti hillitymmin. Jatkuuko sama linja myös tulevaisuudessa? Kiinan kansantasavallan 70-vuotisjuhlan paraatissa esiteltiin ylpeästi uutta kiinalaista aseteknologiaa.

Uudenvuoden puheessaan presidentti Xi Jinping mainitsi Kiinan tavoitteena olevan köyhyyden poistaminen ja sitoutuminen maailmanrauhan edistämiseen. Hän totesi Kiinan omaavan ystäväkansoja maailman joka kolkassa ja viittasi jälleen ihmiskuntaan ”yhteisen tulevaisuuden yhteisönä”. Uusi silkkitie tulee yhdistämään Kiinan Eurooppaan, Afrikkaan ja Lähi-itään. Kiina tulee viemään globalisaatiota eteenpäin euraasialaisilla ominaispiirteillä.

Seuraavan vuosikymmenen aikana länsikeskeisen kansainvälisen järjestelmän pirstoutuminen jatkuu, samalla kun kiinalaisjohtoisten instituutioiden vaikutusvalta maailmalla kasvaa. Jacquesin mukaan prosessi tulee olemaan ”epätasainen, arvaamaton ja ajoittain hyvin jännittynyt, mutta loppujen lopuksi väistämätön”.

Irakin mielenosoitukset ja Yhdysvaltojen vaarallinen pakkomielle

Uudenvuoden aattona tuhannet mielenosoittajat Irakin pääkaupungissa Bagdadissa yrittivät tunkeutua Yhdysvaltojen suurlähetystön muurien läpi.

Yhdysvaltojen viikonloppuisista ilmaiskuista raivostuneet mielenosoittajat heittelivät suurlähetystöä kivillä, repivät turvakameroita irti seinistä ja polttivat Amerikan lippuja, vaatien amerikkalaisjoukkoja poistumaan maasta. Suurlähettiläs ja osa lähetystön henkilöstöä kuljetettiin varotoimena turvaan.

Amerikkalaisen konservatiivitoimittaja Daniel Larisonin mielestä protestit ovat Trumpin hallinnon oman politiikan syytä. Trump on vaatinut, että Irakin hallitus suojelee amerikkalaista suurlähetystöä hyökkäyksiltä, vaikka Trumpin hallinto on itse toistuvasti rikkonut Irakin itsemääräämisoikeutta. Ainakin 25 Kataib Hizbollah-šiiaryhmän jäsentä kuoli Yhdysvaltojen suorittamassa ilmaiskussa.

”Emme voi rikkoa toisen maan suvereeniutta sunnuntaina ja odottaa heidän kunnioittavan omaamme tiistaina”, Larison kommentoi. Huolimatta kaikesta Trumpin kansallista suvereeniutta korostavasta retoriikasta, Larisonin mielestä on selvää, että Trumpille ”suvereenius” tarkoittaa vain sitä, että Yhdysvallat saa tehdä muissa maissa mitä haluaa ilman seurauksia.

Trump väittää Iranin olevan Irakin suurlähetystöhyökkäyksen takana. Larison taas katsoo Trumpin yliarvioivan Teheranin kykyä kontrolloida sen tukemia paikallisia militioita. Kansallismielisillä irakilaisilla on myös omat syynsä reagoida kielteisesti amerikkalaisten läsnäoloon ja toimiin maassaan.

Suora konflikti Iranin ja Yhdysvaltojen välillä on kuitenkin alati lähempänä, eikä Washington edes halua rauhoittaa eskaloituvaa tilannetta. Larisonin mukaan suurin ongelma onkin Trumpin tapa rutiininomaisesti syyttää Irania omien huonojen päätöstensä seurauksista.

Amerikkalaishallinto ei tarkastele alueen eri valtioita ja toimijoita realistisesti, vaan hyvin värittyneesti. Irakin hallituksella lienee ollut oma roolinsa mielenosoituksissa, johtuen Trumpin hölmöstä päätöksestä tappaa kymmeniä irakilaisia ilmaiskussa.

Trump sanoo, ettei hän halua sotaa, mutta kaikki mitä hän tekee, näyttää lisäävän sodan uhkaa. Irakin pääministeri Adel Abdel Mahdi sekä Irakin kansallisen turvallisuuden neuvosto ovat moittineet Yhdysvaltojen toimintaa.

Presidenttikautensa alusta saakka Trump on vain lisännyt jännitteitä Lähi-idässä. Lienee kuvaavaa, että Trumpin vaalirahoittaja, juutalaismiljardööri ja sionisti Sheldon Adelson on todennut, että Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta vetäytyminen on ollut yksi Trumpin presidenttiyden merkittävimpiä päätöksiä, joka on ”hyväksi Israelille”.

Larison arvioi, että pakkomielteinen suhtautuminen Iraniin käy vielä kalliiksi Yhdysvalloille ja muillekin osapuolille. Yhdysvaltojen Lähi-idän politiikkaa olisi syytä arvioida uudestaan, mutta Trumpin hallinnolla ei näytä olevan moiseen halua.