Pääministeri Antti Rinne erosi tehtävistään ja Suomi on keskellä poliittista kriisiä. Tästä tuli mieleeni, löytyisikö parlamentarismia ja monipuoluejärjestelmää parempaa systeemiä?

Ehkäpä virkamieshallitus ilman epäpäteviä poliittisia keulakuvia voisi olla parempi ratkaisu, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ole pysyvästi näköpiirissä.

Luin jokin aika sitten kiinalaisesta poliittisesta järjestelmästä ja valtionhallinnon virkamieskokeista. Vaikka Kiinassakin luulisi esiintyvän korruptiota ja poliittista juonittelua, kiinalainen järjestelmä saattaa silti tuottaa kyvykkäämpää johtajuutta kuin läntiset demokratiat. Toki kyse on varmasti myös merkittävistä kulttuurieroista, mutta suomalaista poliittista farssia ei Kiinassa ainakaan pääsisi syntymään.

Voisiko julkkis tai yrittäjä vailla mitään poliittista kokemusta yltää Kiinassa poliittisiin johtotehtäviin? Sellaista tapahtuu niin Suomessa kuin myös Yhdysvalloissa, mutta ei Kiinassa. Tämä johtuu äärimmäisen tiukasta seulasta hallituksen viranomaisia valittaessa. Prosessi ei tietenkään ole \”demokraattinen\”, mutta aihetta tutkineen Michael Tanin mielestä se on huomattavasti \”meritokraattisempi\”, eli perustuu aitoon osaamiseen ja työllä ansaittuihin meriitteihin.

Kiinalaisella hallintojärjestelmällä on syvät kulttuuriset ja historialliset juurensa. Virkamieskoe on lähtöisin pitkäikäisen Han-dynastian ajalta. Entisajan pääsykokeet keskittyivät selvittämään hakijan kungfutselaisten tekstien, sotastrategioiden, talouden, maatalouden, maantieteen ja laintuntemuksen ymmärrystä. Kokeet kestivät kolme päivää ja huijaamisesta kiinni jääneitä odotti kuolemanrangaistus. Historioitsijoiden mielestä kiinalaiset pääsykokeet olivat ensimmäisiä standardisoituja kokeita. On arveltu, että kiinalaisdynastioiden pitkäikäisyys ja vauraus pohjautuu osittain tähän järjestelmään.

Kiinan nykyinen virkamieskoe perustuu myös keisarinaikaiseen edeltäjäänsä. Se on uuvuttava, kilpailuhenkinen ja kokonaisvaltainen tutkintatilaisuus, jolla pyritään löytämään kaikkein kyvykkäimmät henkilöt Kiinan valtionhallintoon. Korkeakoulututkinto on ennakkoedellytys koetilaisuuteen osallistumiselle. Valtionhallinnon työpaikat ovat erittäin haluttuja virkamiehen statuksen ja vakaan työllisyyden vuoksi. Silti suurin osa hakijoista joutuu pettymään. Vuonna 2016 amerikkalainen CNN raportoi aiheesta:

\”Kuvittele ottavasi osaa viisi tuntia kestävään kokeeseen vain päästäksesi itse työhaastatteluun. Näin liki miljoona ihmistä teki Kiinassa, ottaen osaa pääsykokeeseen virkamiehen uraa varten. Kokeeseen osallistujilla on kaksi tuntia aikaa vastata 135 monivalintakysymykseen, joiden aiheet koskevat kielitaitoa, matematiikkaa, logiikkaa, politiikkaa, lakia ja kulttuurin tuntemusta. Tätä seuraa kolme tuntia vastaamista esseekysymyksiin. Koe suoritetaan kerran vuodessa ja siihen osallistujat kilpailevat 27 000 työpaikasta.\”

Virkaan valitut edustavat kolmea prosenttia parhaista hakijoista ja tässäkin ollaan vasta lähtötasolla. Eteneminen hallinnon eri tasoilla voi kestää kokonaisen eliniän. Urakehityksen prosessia valvoo maan mahtavin virkakoneisto, kommunistisen puolueen organisaatio-osasto. Siihen mennessä, kun työntekijä pääsee maataan palvelevien kärkijoukkoon, hänellä on oltava hallintokokemusta provinsseista, joilla on Britannian kaltaisen maan suuruinen väestö ja bruttokansantuote.

Kiinan järjestelmä avautuu paremmin, kun otetaan esimerkiksi nykyinen presidentti Xi Jinping, ehdottaa Michael Tan. Miljoonien nuorien tavoin Xi lähetettiin työleirille maaseudulle Maon kulttuurivallankumouksen aikana. Hän liittyi kommunistiseen puolueeseen virallisesti vasta vuonna 1974: hänen hakemuksensa oli tätä ennen hylätty useita kertoja. Xi palveli puoluetta neljässä maakunnassa ja hänestä tuli lopulta Fujianin maakunnan kuvernööri (maakunnan väkiluku oli 39 miljoonaa) ja sitten Zhejiangin maakunnan puoluepäällikkö (väkiluku 54 miljoonaa).

Zhejiangin johtaminen sujui poikkeuksellisen hyvin ja Xin toimikauden aikana bruttokansantuote kasvoi 14 prosenttia vuodessa, tutkimus- ja kehitysinvestointien nelinkertaistuessa. Xi nimitettiin keskuskomitean politbyroon pysyvän komitean jäseneksi vuonna 2007. Oltuaan 33 vuotta puolueen jäsen, Xi nousi lopulta kolmen parhaimman joukkoon. Viisi vuotta myöhemmin kansankongressi nimitti hänet Kiinan presidentiksi. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka Kiinan poliittinen järjestelmä tarkistaa johtamis- ja hallinto-osaamisen varmistaakseen, että maata hallitsevat parhaat virkamiehet.

Kiinassa valtion virkamieheksi pääseminen ei siis ole helppoa. Meritokraattisella järjestelmällä varmistetaan, että vain osaavat virkamiehet voivat edetä uralla. Pätevyys palkitaan ja ylemmät toimihenkilöt ja ministerit ovat todistetusti soveliaita tehtäviinsä. Presidentti Xi on kaudellaan pyrkinyt torjumaan korruptiota ja tekemään järjestelmästä entistä tiiviimmän. En tiedä, otetaanko Suomessa tai länsimaissa koskaan mallia Kiinasta, mutta ainakaan siellä tosi-tv-tähdillä tai muuten epäsopivilla henkilöillä ei ole asiaa hallitusvastuuseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s