Putin-graffiti Berliinissä

Ylen uutisointi on miltei aina Lännen™ narratiivin ja hybridivaikuttamisen värittämää, mutta välillä sieltäkin pääsee läpi jokunen erilainen ajatus.

Tarkoitan tällä Ylen Berliinin kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaisen viimeisintä kolumnia, jossa hän kertaa mantereen tapahtumia ja suhteuttaa niitä viime aikaisiin maailmanpoliittisiin mullistuksiin.

Turtiainen muistuttaa, että Berliinin muurin murtumisesta tulee 8. marraskuuta kuluneeksi tasan 30 vuotta. Vuonna 1989 Neuvostoliitto hajosi ja Eurooppa alkoi yhdistyä. Lännen globalistien voitto näytti varmalta: kapitalistinen markkinatalous eteni ja \”liberaalin demokratian\” puolustamisen varjolla Yhdysvallat otti asemansa maailmanpoliisina. Euromaille jäi rooli merentakaisen hegemonin nöyrinä vasalleina.

Nyt tilanne on kuitenkin \”dramaattisesti muuttunut\”, myöntää myös Berliinin kirjeenvaihtajamme. Presidentti Niinistölle niin rakas \”sääntöpohjainen maailmanjärjestys\”, ei ole enää sama kuin ennen. Ehkä onkin korkea aika, että joku muu kuin dekadentti länsi laatisi säännöt? Geopolitiikkaa pyöritetään \”Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan kesken\”, mutta Syyrian myötä Venäjä on palannut \”suureksi maailmanpoliittiseksi kapellimestariksi\”.

Eurooppa on jäänyt auttamatta sivustakatsojaksi, Turtiainen toteaa. Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer yritti ehdottaa, että Saksakin tulisi mukaan geopoliittiseen peliin ja Pohjois-Syyriaan perustettaisiin \”kansainvälisesti valvottu turvavyöhyke\”, yhdessä Venäjän ja Turkin kanssa. Ministerin ehdotus tuli myöhässä, mutta poiki silti riidan Saksan hallituspuolueiden sisällä. Ulkopoliittisesti heikko Saksa tuskin ryhtyy operoimaan Syyriassa, tai muuallakaan, ilman Washingtonin lupaa.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas taas haluaa, että Saksa \”vaikuttaa maailmanpolitiikkaan yhdessä muun Euroopan kanssa\”. Mitään \’Saksa ensin\’-politiikkaa ei ole luvassa. EU-maiden johtajien yksimielisyyden tarpeesta ulkopoliittisissa päätöksissä Maas haluaisi silti päästä eroon: Eurooppa-neuvostossa pitäisi hänen mielestään ottaa käyttöön enemmistöpäätös, jotta EU-kriittiset änkyrät, kuten Unkari, saataisiin kuriin.

Saksa aikoo vahvistaa ensi vuonna alkavalla puheenjohtajuuskaudellaan \”Euroopan unionin strategista itsemääräämisoikeutta\”. Turtiainen tuntuu komppaavan ajatusta: Euroopan on saatava kohtalonsa taas omiin käsiinsä. Kyynisempi voisi kysyä, onko Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan roolin korostaminen vain keino pönkittää samalla EU:n liittovaltiokehitystä? On toki totta, että Trumpin hallinnon kanssa EU:n välit eivät ole hyvät.

Trump hyökkää Eurooppaa vastaan tuontitulleilla, joten EU tarvitsee uusia yhteistyökumppaneita; tämän myöntää jopa Ylen toimittaja. \”Koska Yhdysvallat ei ole enää samanlainen selkänoja, yhteistyötä on tehtävä tilanteen mukaan entistä useammin Venäjän tai Turkin kaltaisten maiden kanssa\”, Turtiainen esittää pragmaattisesti ja lännen nykyisen narratiivin vastaisesti. Ettei vain Berliinin kirjeenvaihtajaa syytetä kohta Putinin trolliksi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s