Puolan mediassa on reagoitu negatiivisesti Trumpin päätökseen jättää kurdit oman onnensa nojaan Syyriassa. Aihetta on avannut Stalker Zone-julkaisu.

Puola on Euroopan unionin jäsenmaa, mutta sen poliittinen establismentti on jo pitkään ollut enemmän Washingtonin kuin Brysselin ohjauksessa. Tämä siitäkin huolimatta, että Varsova on netonnut hatarasta \”integraatiostaan\” Euroopan unioniin noin 100 miljardia euroa.

Puola saa talousapua EU:lta, mutta se ei ole Brysselin näkökulmasta järin luotettava jäsenmaa, joka suostuisi EU-johdon sanelemaan politiikkaan. Puolan viranomaiset ovat jo pitkään olleet avoimessa konfliktissa unionin auktoriteettien kanssa. EU syyttää Puolaa \”oikeusvaltion murentamisesta\”, Varsova taas unionia \”sekaantumisesta maan sisäisiin asioihin\”.

Puola on itäeurooppalainen traumavaltio, joka kommunismin kaaduttua riensi kiireesti lännen syliin. Vaikka konservatiivit ovat hallinneet maata jo pitkään, Puola luottaa silti liberaalin järjestyksen hegemoniin, Yhdysvaltoihin. Puola onkin Washingtonin luottovasalleja Euroopassa, ja aina valmis osallistumaan Venäjää provosoiviin sotaharjoituksiin ja muihin amerikkalaisjohtoisiin projekteihin. Aiemmin helmikuussa Varsova isännöi Yhdysvaltojen käskystä myös Iranin vastaista konferenssia.

Viime aikojen tapahtumat Syyriassa ovat kuitenkin saaneet puolalaiset pohtimaan, voiko Yhdysvaltoihin luottaa tosi paikan tullen? Kun Trumpin hallinto hylkäsi kurdit, joita on aina viime päiviin asti kutsuttu Yhdysvaltojen \”liittolaisiksi\”, puolalainen sanomalehti Rzeczpospolita julkaisi kirjoituksen otsikolla \”Trump petti kurdit, pettääkö hän myös Puolan?\”.

Puola allekirjoitti kesäkuussa sopimuksen, jossa sovittiin, että amerikkalaisten sotilaallista läsnäoloa maassa kasvatetaan ainakin kuudella uudella sotilastukikohdalla. Nyt Puolassa kuitenkin kysytään, voiko Yhdysvaltojen tukeen luottaa, riippumatta siitä kuka maassa on presidenttinä? Aihetta on käsitelty Puolassa samalla pelonsekaisella tunteella, kuin syyskuussa 1939, jolloin puolalaislehdistö kirjoitti Iso-Britannian pettäneen Puolan.

Puola on ollut sotilasliitto Naton jäsenmaa vuodesta 1999 lähtien, mutta kun Nato-maa Turkki käy taisteluun amerikkalaisten kurdiliittolaisia vastaan Syyriassa, puolalaisia arveluttaa, voisiko Yhdysvallat hylätä myös Puolan samalla tavalla? Epäilyksiä on yritetty hälventää huomioimalla, etteivät kurdit, toisin kuin puolalaiset, muodosta omaa valtiotaan, eivätkä ole myöskään Naton jäseniä.

Vaikka neuvostojoukot vapauttivat Varsovan Hitlerin Saksan miehityksestä tammikuussa 1945, Puolasta on sittemmin kehittynyt hyvin russofobinen maa. Vaikka Kreml ei suunnittele hyökkäystä Puolaan, kommunismin vastaisuus on sittemmin muuntunut Puolassa yleiseksi Venäjän vastaisuudeksi. Tätä ominaispiirrettä Washington on käyttänyt poliittisesti hyväkseen.

Puolassa suhtaudutaan epäluuloisesti Euroopan unioniin, mutta angloamerikkalainen liberalismi ei myöskään ole erityisen lähellä Puolan konservatiivihallituksen linjaa. Puola on kuitenkin tukeutunut näihin \”lännen pilareihin\”, koska se pelkää Venäjän \”uhkaavaa aggressiivisuutta\”. Varsova yrittää tasapainoilla kansallisen suvereeniuden ja lännen vaatimusten välillä.

Puola voi tuskin olla täysin turvallisin mielin, sillä olipa kyseessä vuoden 1939 Iso-Britannia tai vuoden 2019 Yhdysvallat, lännen vallanpitäjät ovat silmänräpäyksessä valmiit hylkäämään itäeurooppalaiset vasallinsa, jos sellainen petollisuus palvelisi lännen omia intressejä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s