Amerikka-kriittinen iranilainen graffiti Teheranissa.

Viime viikolla on uutisoitu laajasti Yhdysvaltojen ja Iranin välisen konfliktin eskaloitumisesta. Yhdysvaltoja on myös varoitettu \”äärimmäisten painostuskeinojen\” vaarallisuudesta.

Kiinan ulkoministeri Wang Yi on sanonut, että osapuolten tulisi välttää pahentamasta tilannetta entisestään, ja olemaan \”avaamatta Lähi-idän Pandoran lipasta\”. Iranin ammuttua alas ilmatilaansa tunkeutuneen kalliin amerikkalaisen vakoilulennokin, hyökkäystä on suunniteltu ja siitä on ehditty myös vetäytyä, jos läntistä mediaa on uskominen. Yhdysvaltojen kyberhyökkäys Iranin ohjusjärjestelmien tietokoneisiin on kuitenkin tehty, mutta Iranin mukaan se on onnistuttu torjumaan.

Trumpin hallinnon geopoliittista sekoilua on kommentoinut myös EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini, joka epäilee, ettei Trump itse hallitse nykyistä tilannetta, vaan sen ovat aiheuttaneet hallinnon kovan linjan sotahaukat, etunenässä kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton. EU ei kuitenkaan ole itsekään tehtäviensä tasalla, ja esimerkiksi Irania varten suunniteltu Instex-maksumekanismi ei ole vieläkään käytössä. Yhdysvallat on uhkaillut eurooppalaisia yrityksiä ja hallituksia, jotta nämä eivät käyttäisi maksumekanismia. Tämä on jälleen osoitus siitä, etteivät EU-maat uskalla konkreettisesti vastustaa Yhdysvaltoja.

Suomessa Washingtonille uskollinen linja jatkuu ulkoministeriössä, republikaani Timo Soinin jo siirryttyä nostamaan sopeutumisrahaa. Tuore ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa huolissaan \”eristäytyvän Iranin radikaalisiivestä\”, eli  käytännössä hän viittasi Iranin korkeimpaan johtoon. Yhdysvaltoja Haavisto ei lainkaan kritisoinut, vaan vaikutti syyttävän viime aikojen tankkeri-iskuista Irania sekä väitti Iranin \”uhkaavan rikkoa ydinsopimusta\”, josta Yhdysvallat itse vetäytyi, tietoisena seurauksista.

Haavisto vaikutti olevan lännen sotilaallisen intervention kannalla. EU voisi sitten toimia Yhdysvaltojen sotatoimien jälkeen humanitaarisen avunantajan roolissa, varmistaen että \”välttämättömien lääkkeiden ja ruuan saaminen jatkuu kaikissa tilanteissa\”. Haavisto viittasi Yhdysvaltoihin sen voimapolitiikan passiivisesti hyväksyen. Hänen mukaansa on \”suurvaltojen etuoikeus ja yksinoikeus\”, että \”ne valitsevat toimintalinjansa ja muut joutuvat siihen sopeutumaan\”. Poliittisen realismin taju tuntuu Haavistolla kohdistuvan kuitenkin vain Washingtonin ulkopoliittiseen toimintaan.

Haavisto ei kuitenkaan halua selittää maailman tilaa rahan ja talouden tai edes voimapolitiikan kautta, vaan esittää, että kyse on myös \”erilaisista arvoista ja näkemyksistä\”. Niinpä, kyse on siitä, että Yhdysvallat pyrkii alistamaan viimeisetkin itsenäiset valtiot lännen totalitarismiin, joka on puettu \”liberaalidemokratian\” ulkoasuun. Ulkopoliittisesti Rinteen hallitus jatkaa Yhdysvaltojen johtaman \”globaalihallinnon\” tukemisesta, eli Euraasian nousevan järjestyksen pilariksi ei Suomesta ainakaan nykytilanteessa ole.

Yhdysvaltojen talouden alamäki voi lisätä sodan uhkaa, toteaa geopolitiikkaan erikoistunut toimittaja Federico Pieraccini. Seuraava finanssikriisi voi romahduttaa dollarin aseman maailman varantovaluuttana. Huonon häviäjän tavoin, Washington on Pieraccinin mukaan valmis vetämään maton myös kaikkien muiden alta, jos sen talous ja asema ovat uhattuna. Maat, jotka ymmärtävät varautua tilanteeseen, ovat jo vähentäneet dollarin käyttöä. Yhdysvaltojen bondit ovat myös vaihtuneet kullan hamstraamiseen. Venäjä on kultavarantojen lisäämisen ohella kasvattanut omistuksiaan myös Kiinan valuutassa eli juanissa.

Pieraccinin mukaan on selvää, että Boltonin ja Pompeon toimet tähtäävät Yhdysvaltojen unipolaarisen hetken pidentämiseen sanelu- ja pakotepolitiikan välityksellä. Vaikka kuumaa sotaa ei tulisikaan, talouden rintamalla taistelut jatkuvat, sillä Yhdysvallat kieltäytyy tunnustamasta moniulotteista todellisuutta, jossa valta ei enää olisikaan vain Washingtonin ja Lontoon globalistien käsissä, vaan se jouduttaisiin jakamaan myös Kiinan, Venäjän ja ehkä myös Iranin kaltaisten maiden kanssa. 

Kaikesta tapahtuneesta huolimatta Iranin ja Yhdysvaltojen välillä on viritelty keskusteluyhteyttä, mutta koska rauhanvälittäjinä ovat toimineet Moskova ja Peking, lännen media ei ole aiheesta kirjoittanut. Iranin ja Yhdysvaltojen edustajat ovat vastikää tavanneet Venäjällä, Ufan kaupungissa, kansainvälisen turvallisuusfoorumin kokouksessa. 

Matalan profiilin tapaaminen on merkki siitä, että julkisesta uhittelusta huolimatta Trumpin hallinto yrittää saada keskusteluyhteyden Iranin johdon kanssa. Yhdysvaltojen sota Irania vastaan on Euraasian maille täysin poissuljettu vaihtoehto, joten on hyvä, jos sen edustajat ovat mukana Washingtonin ja Teheranin välien selvittelyssä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s