Puolueisiin liittyy kaikenlaisia ihmisiä. Yksi erikoisempi esimerkki on perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen, joka vaikuttaa nuoresta iästään huolimatta elävän henkisesti talvisodan poteroissa.

Kinnunen kirjoittaa \”valtakoneistoon juurtuneista Moskovan kätyreistä\”, \”Venäjän asiaa ajavista maanpettureista\”, sekä siitä, kuinka venäläiset sotilaat saavat \”reilun lyijyannoksen\”, mikäli erehtyvät tulemaan rajan yli. Kinnunen on myös puolueensa eurovaaliehdokas, mutta onneksi jopa perussuomalaisten riveistä löytyy tasapainoisempia ja fiksumpia ehdokkaita, jotka eivät tunne tarvetta politikoida ase kädessä maastopuvussa poseeraten.

Facebookin, Twitterin ja Uuden Suomen blogien perusteella saa sellaisen kuvan, että Suomessa vaikuttaa jo pieni, mutta sotauhoinen oikeisto, joka koostuu perussuomalaisia lähellä olevista etnonationalisteista ja toisaalla liberaaliatlantisteista. Molemmissa suunnissa maanpuolustus, länsimielisyys, turvallisuuspolitiikka ja ulkopolitiikka korostuvat ja kielenkäyttö on kovaa. Venäjä taas on miltei myyttisiin mittoihin kasvanut \”uhka\”, ja pelastus tulee ainoastaan liittymällä osaksi Lännen™ sotakoneistoa. Suomen tulevaisuus alkaa näyttämään aika pahalta.

Asseri \”Suomeakin odottaa sota\” Kinnunen ja hänen hengenheimolaisensa ovat varmasti täpinöissään siitä, että Yhdysvaltojen johtamat Nato-joukot kutsuttivat itsensä harjoittelemaan sotaa Venäjää vastaan Sodankylään. Bold Quest on homman nimi (kuulostaa melkein jonkin vauhdikkaan videopelin nimeltä). Huhti-toukokuun aikana ei-niin-ympäristöystävälliset hävittäjät, tankit ja muu sotakalusto tekevät tuhojaan pohjoisessa, mutta mitäpä pienistä, kun suomalaissotilaat saavat harjoitella sodankäyntiä jenkkien johdolla Putinia vastaan. Samaan aikaan voidaan mobilisoida ilmastoahdistuksesta kärsivät koululaiset kaduille vaatimaan \”ilmastotekoja\”.

Eduskuntavaalit puolestaan ovat jo ennakkoäänestysvaiheessa, mutta puolueiden televisiotenteissä on toisteltu lähinnä ilmastouskovaisten liturgiaa. Tällä etukäteen määrättyjen sallittujen aiheiden kapealla valikoimalla, on saatu vaalikeskusteluista pidettyä kokonaan poissa esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Näistä tärkeistä aiheista ei haluta julkista keskustelua; joku saattaisi kyseenalaistaa esimerkiksi uudet tiedustelulait, ihmetellä hybridikeskuksen toimintaa, isäntämaasopimuksia, sotilasliitto Naton ja Yhdysvaltojen kasvavaa läsnäoloa Suomessa, ja muita aiheita, joista eduskuntapuolueet, ehkä Paavo Väyrysen tähtiliikettä lukuunottamatta, eivät halua puhua.

Vasemmisto ei ole liberaalioikeistoa parempi tässä asiassa. Li Anderssoniakin \”Venäjä pelottaa\”. Niinpä on turvallisempaa olla läntisen arvopohjan mukaisesti pinnallisen pinkki, eikä epäilyttävän neuvostopunainen. Duunaritkin vaihdettiin eksoottisten uussuomalaisten suojeluun, koska Suomi kuuluu kaikille muille paitsi suomalaisille. Suurten puolueiden suilla hoetaan globalistien pseudohumanistista mantraa siitä, kuinka \”ihmisarvo on jakamaton\”. Talouseliitin yhtä prosenttia edustava ylikansallinen Kokoomus väittää metsämaisemia sisältävässä vaalivideossaan \”luottavansa Suomeen\” (ettei vain suomalaisten hyväuskoisuuteen?), vaikka koko viime eduskuntakausi on jatkettu hyvinvointivaltion purkamista.

Keskusta taas on sipilöinyt itsensä täysin liberaalin talouspolitiikan suohon, joten en ihmettele, jos vain lestadiolaisen hyvä veli-järjestelmän varakkaimmat jäsenet enää äänestäisivät koko surkeaa puoluetta, joka yhä kehtaa ratsastaa maaseutuimagolla. Tilanne lienee paha, kun Keskustan ruotsinkielinen piirihallituskin kehottaa boikotoimaan vaaleja. Äänestäjien kannattaisi ehkä miettiä, miksi keskusta europarlamentissakin kuuluu arkkiglobalisti George Sorosin lobbareita vilisevään, äärifederalistiseen ja liberaaliin ALDE-ryhmään, jolle Euroopan alkuperäisväestö, maaseutu tai Suomen luonto, eivät ole siellä tärkeimmässä päässä asialistalla (eivät ne ole vihreiden Pekka Haavistollekaan, ei sen puoleen).

Omalta osaltani voin sanoa, etten aio äänestää mitään puoluetta, olipa kyse sitten eduskuntapuolueesta tai pienpuolueesta, joka tukee talousliberalismia, säästökuria, tai vaikkapa työttömyysturvan aktiivimallia. Muitakin kriteereitä toki löytyy, mutta eliitin talousliberalismista kaikki kansan hyvinvointia kurjistavat toimet lähtevät. Myös politiikassamme vallitsevaa \”maan tapaa\” ravisteleva toiminta olisi untuvikkoehdokkailta virkistävää vaihtelua, joten toivottavasti \”tolkun ihmisiä\” ärsyttäviä tubettajia ja vaihtoehtoihmisiä pääsee läpi. Minun puolestani koko aiempi eduskunta vanhoine puolueineen joutaisi vaihtoon, mutta valitettavasti koko järjestelmä on niin peukaloitu, ettei pelkkä edustajien vaihtokaan korjaisi kaikkea.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s